Jotain sinistä

Mökillä, PISTE

2012-02-12T11:12:00.000+02:00

Mökillä on lämmitetty uuneja ja jatkettu taas remonttia. Nyt ollaan oikeasti siinä vaiheessa, että pinnoista täytyy päättää. Se olikin edessä nopeammin kuin arvasinkaan ja tällaiselle tapetti-addiktille se onkin jännä paikka. Remontti on muuten mennyt kohtuu hyvin tai oikeastaan ihan hienosti. Vähän jo arveluttaa, tuleeko turhan fiiniä jälkeä. Tekijätkin tahtovat olla melkoisen omapäistä väkeä. "Se tehdään näin, PISTE."

Ehdin jo iloita mielestäni hyvin toimivista tapettimalleista. Halusin vahvistusta läheisiltäni, mutta miten niillä kaikilla voikin olla niin eri maku ja tiukka oma tyyli.
"Viileän vaaleaa ja yksinkertaisen neutraalia, ettei rupea heti kyllöittämään, PISTE."
"Ei mitään tunkkaisia perinnetapetteja, PISTE."
"Herraskaista kartanotyyliä, PISTE."
"Retroa, PISTE."
"Lämmintä, paljon värejä ja kukkasia, PISTE."
"Ei mitään mikä muistuttaa lapsuuteni tapetteja, PISTE."

Ja omani varmaan olisi "romanttisia ruusuja isoäidin tyyliin, PISTE."

Vietin mukavan, mutta hiukan stressaavan iltapäivän maalikaupassa. Onneksi siellä on sohva ja hyvä palvelu - sama paikka ja myyjä kuin pikku tyttönä tapetteja valitessani. Nyt on tapetit, maaleja, laattoja ja kaikenlaista muuta tarpeellista hankittu. Yllättävää se, ettei missään ole yhtään ruusua. Vielä en paljasta, mitä tulee mihinkin. Tavoitteena on kuitenkin se, että mökki henkii valoisuutta, raikkautta, rauhallisuutta, iloa ja lämpöä - kaikki tämä menneen ajan tunnelmalla. Ja aina on hyvä pikkaisen räväyttää!

Näin myös Boråksen uuden historiallisen Karlslund-malliston, jonka lähtököhtana on ollut 1700-1800 -luvun pohjoismaiset tapetit. Kartanoista, porvariskodeista ja maalaistorpista. Tykkäsin siitä ja tässä ihasteltavaksi muutama. Taisi tästä mallistosta yksi lähteäkin matkaan...

Kuvat: Värisilmä

Tähän mennessä yllättävimmän piste-keskustelun kävin isäni kanssa.
I: "Mitä väriä ajattelit kuistin seiniin?"
S: "Väriä? Se sama valkoinen."
I: "Tarviiko sitä samaa valkoista olla kaikkialla. Eikö kuisti voisi olla jonkun muunkin värinen!"
S: "...olisiko ehdottaa jotain?"
I: "Vaaleanpunainen voisi olla hyvä!"
S: "Vaaleanpunainen!?! Selvä, kuistista tulee vaaleanpunainen, PISTE"

Huolettomia päiviä

2012-02-05T13:23:00.000+02:00

Hirmuisen kaunista ulkona. Tosin mukava ihailla sitä ihan näin sisältä käsin. Lorvia ja lämmitellä itseä kuumilla juomilla sekä energisoivilla ruoka-aineilla.

Vietin eilen huoletonta kaupunkipäivää. Hain kasan tapettimallipaloja mökkiä varten (palaan myöhemmin niihin), nautiskelin täyttävän brunssin ja ajelin ratikalla pitkin kaupunkia. Piti vähän väliä piipahtaa jossain lämmittelemässä. Mokossa kylmät sormet lämpenivät leveän lattemukin ympärillä ja mieli lämpeni kauniita ja inspiroivia tavaroita katsellessa. Ravintolapäivän kunniaksi kävin herkuttelemassa raakakakuilla ja -suklailla, nam! Ja sekin oli niin innostavaa. Ihanat pop-up ravintolat. Innostuisin itsekin sellaisen pystyttämisestä. Mitähän tarjoaisin omassani? Paitsi että kimpassa se olisi tietty kaikkein hauskinta. Vaatekaupassakin ehdin pyörähtää, mutta oikeastaan keskityin vain siihen kaikkeen, mitä kuluvalla hetkellä tapahtui. Aika riensi siivillä eikä arki muistunut mieleen. Lisäksi oli tietenkin hyvä seura, hyvät keskustelut sekä päivän kruunaava illallinen.

Tällä viikolla olen saanut muutenkin nauttia iloisten ja innostavien ihmisten seurasta sekä kaikenlisäksi vielä inspiroivissa ympäristöissä. Mikäs voisi olla parempaa, ainakaan itseäni ajatellen. En itseasiassa kaipaa mitään muuta. Ja siitä muusta pysyttelenkin kaukana.

Pari kuvaa Mokosta, kun muistin kameran olemassaolon. Muuten kuvamateriaali nyt vähän heikkoa. Laiskottaa ja kaikenlaista muuta hommaa tekeillä ja ajatusta mielessä. Mutta voikaas hyvin! :)

Värikylpyjä

2012-01-29T12:49:00.000+02:00

Olen ripotellut aavistuksen vihreää ja keltaista ympärilleni. Ihan vain koska tunnen tarvitsevani niitä juuri nyt. Hennon vihreitä pyyhkeitä kylpyhuoneeseen, muutama tyyny olohuoneeseen, kukkia, teepaketteja ja kaikenlaista pientä. Lisäksi herneenversoviljelmäni on alkanut jo mukavasti itää. Aamiaiseksi nautiskelin pinaattimunakasta aurinkoisen salaatin kera.

Pakkasella olen lämmitellyt itseäni erilaisin maustein. Juonut vihreää teetä chai-maustein ja ripotellut kahviini aitoa vaniljaa, kanelia ja kardemummaa. Ruokiini olen lisännyt inkivääriä, valkosipulia, chiliä ja pippuria. Ihoani olen hoitanut puhdistamattomalla suolalla ja siitä onkin tullut pehmeä ja ellen sanoisi jopa, että ihanan heleä. Pehmentävän ja rauhoittavan suolanaamion käytöstä voi lukea täältä ja suolan käytöstä kauneudenhoidossa yleisesti esimerkiksi täältä. Olen järjestänyt itselleni rentoutushetkiä suolajalkakylvyssä ja saunaan mennessä hieronut kostealle iholle suolaa. Oma ihoni on ainakin pehmentynyt ja rauhoittunut. Juon myös suolavettä, muttei siitä enempää... Lähden tästä nyt lämmittävälle kaakaolle ystäväni kanssa ♥

Talven turkoosia

2012-01-24T14:15:00.000+02:00

Flunssan selkä on taitettu, jes. Liekö asiaan vaikuttanut eilen ostamani nenähuuhtelukannu. (Ai että rakastuin siihen. Meistä ehkä tulee lähemmät tuttavuudet jatkossakin.) Lisäksi viime yöksi tungin sukkiini valkosipulin kynsien siivuja. Ehkä hassuinta, mitä olen aikoihin tehnyt. Mutta yön nukuin kerrassaan mainiosti ja aamulla oloni oli hyvä enkä ole tarvinnut särkylääkettäkään tänään. Muina aamuina olen lähes juossut hakemaan särkylääkettä kamalassa kunnossa. Muutoin olen keitellyt inkivääriteetä (kera pakurin ja sitruunan) ja ottanut tuplana d- ja c-vitamiinia. Yskään auttoi heti keittämäni oreganotee. Ilmeisesti timjami olisi vähintäänkin yhtä tehokas. Ei vain ollut ruokakaapissa. Varmaan kaikilla on niitä omia konstejansa. Nämä olivat tällä kertaa omani. Laskeskelin, että taisin olla viimeksi viisi vuotta sitten näin flunssainen.

Eilen apteekissa käydessäni poikkesin kirpparilla. Oli ihan pakko. Tosin matkalla mietin, mitä ihmettä menen, kun ensin pitäisi luopua niin paljosta omasta tavarasta enkä keksinyt mitään, mitä voisin ostaa. Tosin turkoosi jakkara alkoi puhutella itseäni. Puhutteli sen verran, että päätin raahata kotiini. Juuri passeli olohuoneeseen. Siihen voi laskea kahvikupposen, sisustuskirjat tai käsityön. Kaikenlisäksi mukavasti elämää nähnyt ja kulunut - eli just täydellinen!

Samalla olen nautiskellut muutenkin talvisen turkoosin sävyistä maatessani tyynyjen ja tilkkutäkkien hoivissa. Painoin vuorostaan sydämeeni muutaman inspiraatiokuvan kirjasta Shabby Chic Interiors. Eikö olekin ihania! Ja voikaahan hyvin ♥

Juuri nyt

2012-01-22T12:40:00.000+02:00

Muka niin rautainen vastustuskykyni on pettänyt. Joudun lepäilemään flunssassa kotosalla. Ilman kuumetta kuitenkin. Olen ottanut kaikki viherjauheeni käyttöön, kuivatut nokkoset, pakastetut persiljasilput ja valkosipulit. Juonut pakuriteetä, vihreää savea ja suolavettä. Mutta ehkä toimivin kaikista on ollut suklaa.

Nyt on ollut hyvää aikaa lueskella ja inspiroitua. Otin itselleni muutaman ideakuvan talteen (kirjoista Nauti kodistasi ja 20 valoisaa ja viihtyisää kotia Skandinaviasta). Nämä tuntuvat juuri nyt hyviltä. Lisäksi on sellainen tunne, että kaipailen kotiin enemmän mustavalkoisia astioita. Ehkä joutuu tekemään asialle jotain.

Ilahdutettu

2012-01-15T12:24:00.000+02:00

Tällä viikolla olen ilahtunut lukuisia kertoja kotiin tullessa. Posti on tuonut mukanaan kaikenlaista: kortteja, kirjeitä, lehtiä ja tilauksiani. Parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti Suveliinan lähettämä tekstiprintti, jotta saisin viimein aloitettua tauluseinän kokoamisen. Mukana tuli kortti: "Ajattelin ilahduttaa sinua paketillisella ylläriterveisiä!" Aivan mahtava juttu! Siispä tilasinkin vähän jo valokuvia ja kehyksiä on hankittava lisää. Tauluseinä saapi olla yksi tämän vuoden tavoitteista.

Viikkoon on mahtunut monenlaista koulutuksista ystävien käsityötapaamisiin. Tänään on hetki hengähtää. Juuri tulikin herkuteltua vuohenjuusto- ja kylmäsavulohileipäsillä. Vuohenjuustoleipäset: reilusti pestoa, vuohenjuustoa, tomaattia ja ripaus juustoraastetta ja sitten uuniin hetkeksi. Kylmäsavulohileipäset: päälle reilusti sivellen oliiviöljyä, brie-viipaleita ja uuniin. Savulohiviipaleet asetellaan kuuman ja sulaneen juuston päälle. Nam. Paahtoleivistähän voi leikellä kaiken muotoisia leipäsiä ja koloissa paistaa vaikka kananmunan. Muuten täytteet sopivat pitsankin päälle.

Ratkaisujen vuosi(ko)

2012-01-08T12:39:00.000+02:00

Mitä ajatuksiä tälle vuodelle? Vuodenvaihteessa loin katsauksen menneeseen vuoteen. Mietin onnistumisiani, tähtihetkiä, perusarkea ja ei niitä ihan just nappiin menneitä asioita. Samalla loin katseen tulevaan ja mietin, mitä vanhaa veisin mukanani. Kirjoittelin pari sivua muistikirjaan ajatuksia tästä vuodesta. Jääkööt ainakin yksityiskohdat sinne. Mutta nimesin vuoden Ratkaisujen vuodeksi. Kyllä vain, se tuli ihan spontaanisti ja intuitiolla. Pari pikkujuttua ratkesi aika mainiosti juuri vuoden vaihteessa ja sehän nauratti.

Blogi jatkuu luultavasti samalla mallilla höpötellen käsillä tekemisestä, kodista ja hyvästä olosta. Analysoin ja pohdin. Etsin sitä kivaa kaappia. Ajattelin suorastaan vetää sitä puoleeni (olenkin tässä vetänyt puoleeni jo kaksi kaappia ja ihan ovat suoraan syliin tulleet, mutta niistä kumpikaan ei ole juuri se). Suunnittelen isompaa remonttia ja muutosta kotiini ja touhuan mökillä. Aion käydä kaikki omistamani tavarat ja nurkat läpi sillä sielun kosketus teemalla: "Karsi. Luovu tavaroista, jotka eivät puhuttele sieluasi. Puhdistaudu." (Sisusta tyylillä -kirjasta). Vähän hirvittää ajatus. Voi olla, että vaatekaapissa hyvin harva vaatekappale puhuttelee sieluani. Kiva sitten käyttää vain sitä yhtä ihanaa juhlamekkoa päivästä toiseen. Homma täytyy aloittaa vintiltä, jotta sinne tulisi lisää tilaa jemmata niitä juttuja, mitkä ei sitten kosketa sitä sielua. Odottamaan siis kirppismyyntiä. Huh, mitenköhän keittiössä käy. Tuskin mikään omistamani muovikupponen puhuttelee sieluani (inhoan muovikippoja!), mutta niitä on kai pakko olla jemmassa pakastukseen ja eväiden pakkaamiseen. Heti menee homma pieleen. Mökille en todellakaan aio viedä mitään muuta kuin sieluani puhuttelevia juttuja. Tai tavoite on ainakin tämä. Voi olla, että elämä menee vaikeaksi, mutta menkööt. Helppoa tietä en ole muutenkaan valinnut.

Aion viedä paria muutakin unelmaani eteenpäin. Pidän myös hyvinvoinnistani huolta. Rentoudun, pysähdyn, venyttelen, liikun, syön hyvin, nautiskelen ja nauran. (Oikeasti taidan olla erittäin kiireinen koko tämän vuoden.) Haluan paljonkin elämältäni ja alkaneelta vuodelta, vaikka ihastun yleensä vain pieniin yksityiskohtiin.

Sunnuntain herkkuaamiaisen kruunasi kuohkeat pannukakakut (vhh).

Ohje napattu jostain.

4 kananmunaa

3 dl kuohukermaa

2 dl mantelijauhetta

1 rkl psylliumjauhetta

½ tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

voita paistamiseen

1. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna taikinan seistä noin 10 minuuttia, jotta psylliumjauhe ehtii turvota.
2. Paista voissa pieniä pannukakkuja alhaisella lämmöllä.
3. Nautiskele kermavaahdon ja marjojen kanssa. Mausteeksi voi ripauttaa kanelia, vaniljaa tai vaikka himppasen suklaata. Täydellistä ison höyryävän maitokahvin kera ♥

Oli hyvä vuosi

2011-12-31T21:17:00.000+02:00

Muutama yksityiskohta kuluneelta vuodelta

Tammikuussa ompelin ison pinon tyynyjä ja nautiskelin joutenolosta.

Helmikuussa makuuhuone uudistui täysin juhannusruusutapetilla ja maalisuti viuhui. Leivoin sitä ihanaa suklaa-suolapähkinäkakkua ja olin pakahtua kauniista talvesta.

Maaliskuussa olin valmis heittäytymään kevääseen ja tulevaan kesään.

Huhtikuussa ompelin tilkkutäkin vanhoista flanelliyökkäreistä ja aloin ihan oikeasti suunnitella mökin peruskorjausta (ja hei, uusi iso kuisti on valmis ja homma edennyt muutenkin hirmuisen paljon!)

Toukokuussa ompelin iki-ihanan mekon ripauksella glamouria ja käytinkin sitä kahteen otteeseen tänä vuonna. Tuunailin myös kirppismekkoja.

Kesäkuun värit olivat kotona turkoosi, heleän vihreä ja keltainen.

Tein elämäni ensimmäisen kerroskakun.

Heinäkuu tuntui yhdeltä pitkältä piknikiltä.

Elokuu aloitti lempivuodenaikani ja järjestin puutarhajuhlat.

Syyskuussa oli kotona kokeiltava jotain ihan uutta: mustaa ja valkoista. Olohuone vuorostaan sai hetken mielijohteesta uuden ilmeen tapetilla ja maalilla. Olin ihan täpinöissäni (tosin ehdin myös vihata sitä tapettia jonkin aikaa).

Lokakuussa oli pesänrakennus kuumimmillaan ja olin aivan onnessani ihanasta syksystä. Lukemani kohta uudesta sisustuskirjasta jäi mieleeni ja aion pitää sen kantavana teemana tulevana vuonna: "Karsi. Luovu tavaroista, jotka eivät puhuttele sieluasi. Puhdistaudu. Hankkiudu eroon kaikesta, mikä rikkoo tyylisi." Pohdin myös stressitöntä elämää.

Marraskuussa aloin laskeutua jouluun.

Joulukuussa koristelin kodin vaaleanpunaisilla, turkooseilla, valkoisilla, hopeisilla ja punaisilla koristeilla. Ja tästä onkin hyvä jatkaa kiitollisin ja iloisin mielin uuteen vuoteen.

Ihanaa uutta vuotta 2012!

Olkoon onni matkassanne.

Mitä sinulta puuttuu?

2011-12-27T20:35:00.000+02:00

Äitini oli saanut syksyllä suunnittelemansa eteisen tapetit seinälle isäni ollessa matkoilla. Aitassa vuosikymmenet jemmassa ollut ollut iso vihreä lipasto pääsi viimein taas esille. Sopivasti jouluksi. Joulu menikin leppoisasti, mutta hulinalla. Olo on jotenkin taas välipäivien välitilassa. Ei oikein tiedä, miten päin olisi.

Joululahjoissani on kyllä pari mainitsemisen arvoista, kuten pattereilla toimiva pieni radio kriisitilanteisiin (luonnollisesti isältäni) ja siskoni kirpparilta ostamat lahjat vanhaa lahjapaperia ja naruja myöten. Ja hän tehnyt nuo bikinipiparit tietenkin. Sain kauniisti käärittyjä lahjoja, mutta sanomalehteen kääritty paketti kysymyksellä Mitä sinulta puuttuu? vei sanomallaan voiton. Minulta ei puutu mitään. Vietin taas yhden yltäkylläisen joulun.

Viimein on lukuvuorossa Eat Pray Love - omaa tietä etsimässä. Toki vielä kesken, mutta nautin niin sen lukemisesta. Kirjan ensimmäinen osio sopiikin joulun herkutteluun. Olen myös sitä mieltä, että elämä on nautinto. Söin sen kunniaksi oikein kaksi joulutorttua peräjälkeen, mikä onkin aivan ennenkuulumatonta. Mielenkiinnolla luen parhaillaan kirjan Intian osuutta. Itseäni jaksaa aina innostaa kaikenlaiset aiheet liittyen oman tien kulkemiseen ja sen etsimiseen. Ikuinen etsijä itsekin. Parasta on tietenkin se, kun oma tie pikkuhiljaa alkaa hahmottua. Puhumattakaan rohkeasta oman tien kulkemisesta silloin, kun se poikkeaa tavanomaisista teistä. Vuoden vaihtuessa on taas hyvä tarkistaa oma polkunsa ja ottaa oikea suunta sitä johtavasta tähdestään.

Joulupuuroa odotellen

2011-12-23T09:16:00.000+02:00

Hyvää joulua!

♥ Sini

Otin epäröiden vähän enemmän punaista esille. Sitähän on ollut vain pieninä väripilkkuina keittiössä näin joulun alla. Juttelin tällä viikolla tutun sisustusliikkeen omistajan kanssa ja hän kertoi, ettei asiakkaita tänä vuonna ole lainkaan kiinnostanut punainen joulu. Kaikki ostavat vain valkoista ja hopeaa. Niistä itsekin jouluna pidän. Mutta nyt tämäkin alkaa tuntua yhdentekevältä, koska tärkeintä on ihan jokin muu. Sain juuri postin mukana joulukortin, jossa oli isäni käsialalla: "Tervetuloa jouluksi kotiin".

Paketointia

2011-12-18T14:08:00.000+02:00

Olen taas joulun alla innostunut leimailemaan. On lähes meditatiivista hommaa painella samaa kuvaa menemään isolle paperille. Pari lahjaa onkin jo paketissa, loput kaupassa ja yhden lahjan materiaalitkin ovat vielä hankkimatta. Mutta pieni joulukiire taitaa kuulua asiaan.

Nyt on ruokalahjojen valmistamisen vuoro. Valmiina ovat jo yhdet annokset kardemummakeksejä (suosikkejani) sekä joulucookieita, jääkaapissa odottaa taikina jouluisiin kaksinkertaisiin ja uunissa on paistumassa saaristolaisleipiä. Leivät käärin voipaperiin ja ympärille sipaisen narua. Keksit sujautan sellofaanipusseihin. Jääkaapissa odottavat karviaishillopurkit ja erikoissuklaat on jo hankittu.

Ja hei, ei enää montaa yötä jouluun!

Kuin karkki

2011-12-15T17:46:00.000+02:00

On tänä vuonna joulukeittiöni. Muutama kuva näkyikin MY 2ND HAND LIFE -blogin joulukalenterin kahdeksannessa luukussa. Välillä sietää hullutella jouluvärien ja somistusten kanssa, eiks niin!

Koristeet: eläinhahmot/Stockmann, isot sienet ja leivokset/Wien, turkoosit pallot/Sokos, pikku sienet/Tiimari

Kolmas adventtiko jo

2011-12-11T12:41:00.000+02:00

Nukuin tänään lähes puoleen päivään. Herätessä hetken jo iski haikeus: kolmas adventtiko se jo on. Olen kuunnellut jouluradiota ja tunnelmoinut. Kahvin join juuri lattialla lampaantaljan päällä loikoillen kolmen kynttilän valossa nautiskellen tämän vuoden Kotivinkin Jouluherkut -lehden reseptillä tehdyllä suklaatryffelikakulla. Äärettömän herkullista, suosittelen! Löhöilynurkkauksen jouluväri on muuten tänä vuonna vaaleanpunainen ♥ Iltapäivällä joulukonsertti, sitten glögeille ja Helsingin jouluvalojen ihastelua.

Tähtitehdas käynnistyi Anun vinkistä tällä ohjeella :)

Ne kuuluisat vintagemekot

2011-12-08T08:40:00.000+02:00

Voi että tulin iloiseksi huomattuani tänä syksynä uuden kirjan Kuuluisat vintagemekot (kaavoineen). Hain sen kirjastosta ja katsastin sopivat mallit valmiiksi, kun seuraava mekon tarve tulee. Valitsin itselleni nämä kolme:

Bette Davis - "New Yorkin Fashion Academy valitsi hänet 1930-luvulla Yhdysvaltojen kahdentoista parhaiten pukeutuvan naisen joukkoon, ja hän on edelleen yksi vanhan Hollywood-glamourin ihailtuja edustajia. Kuka tahansa, joka on nähnyt Betten mykistävissä iltapuvuissa, joita hän käytti rooliensa ulkopuolella, ymmärtää miksi. Hän suosi aikakauden muodikkaita vinoja leikkauksia ja valitsi selästä avoimia ja hartiat paljastavia asuja, jotka korostivat hänen olkapäitään. Lisädramatiikkaa toivat liehukehihat, bolerot ja keepit."

Jacqueline Kennedy Onassis - "Jackie O:ta ei voi kuvailla käyttämättä sanaa klassinen. Hänen ikoninen tyylinsä inspiroi aikanaan minimalistisia muoti-intoilijoita kaikkialla Yhdysvalloissa ja vaikuttaa muotitrendeihin edelleen. Hän suosi A-linjaisia ja kotelomekkoja., yksinkertaisia merimiestakkeja, joissa oli isot napit, pillerihattuja ja valkoisia käsineitä ja käytti vain niukasti asusteita (tavaramerkiksi muodostuneita helmiä ja isoja aurinkolaseja lukuun ottamatta)."

Audrey Hepburn - "Eloisa ja kapoinen Audrey Hepburn olisi hyvinkin voinut hukkua 1950-luvun Hollywoodin kurvikkaiden seksipommien mereen. Sen sijaan hän käytti ainutlaatuisuuttaan edukseen ja loi ikonisen tyylin, joka innoittaa jäljittelijöitä vielä nykyäänkin. Hepburn valitsi tyylikkäitä, puhtaita linjoja, jotka korostivat hänen hoikkaa vartaloaan. Hänen asusteensa olivat selkeitä ja pelkistettyjä, hieman samaan tapaan kuin toisen muoti-ikonin, Jackie O:n. Hepburnin olemus oli lempeä ja tyyli vaivaton, hän henki ajatonta amerikkalaista glamouria, josta esimerkkejä ovat caprihousut, ballerinatossut ja miesten kauluspaidat, joita hän käytti valkokankaan ulkopuolella. Mutta hän uskalsi myös hätkähdyttää: Givenchy suunnitteli mustaa italialaista silkkiä olevan iltapuvun Aamiainen Tiffanylla -elokuvaan. Paitsi että puku teki pikkumustasta klassikon, siitä tuli myös niin haluttu, että Christie's-huutokauppakamari myi sen vuonna 2009 lähes miljoonan dollarin hintaan."

Jokaisesta mekosta on kirjassa kaksi mallia: alkuperäinen että uudempi muunnelma. Näiden kolmen kuuluisuuden lisäksi kirjassa on Marilyn Monroe, Rita Hayworth, Twiggy, Diana Ross, Farrah Fawcett, Stevie Nicks ja Madonna mekkoineen. Tuli muuten mieleen, että tein taannoin rintakoruja näistäkin tähdistä.

Ja samaan syssyyn mietin tässä perjantain pikkujouluasusteita. Ostin Esprit Collectionin juhlavamman vaalean topin kivoilla vekityksillä. Mietin vielä, olisiko hassu yhdistää Accessorizen hiuspanta otsalle laitettuna ja vieläkö jotain muita koruja lisäilisi (niitähän löytyy). Siskoni oli sitä mieltä, että less is more. Itse kallistun useimmiten more is more -linjalle... :) Hiukset sipaisen tietysti kevyille laineille.

Mukavaa viikonloppua ja kekkereitä, jos sellaisia on tiedossa!

Romantikon jouluinen Wien

2011-12-06T12:10:00.000+02:00

talven ensimmäinen lumisade
laineilevat hiukset, lierihattu, kopisevat korot
ruusujen terälehdillä koristellut käsin tehdyt suklaakonvehdit
jouluvalot, joulumarkkinat ja glühwein
ajan kulun (ja kameran olemassaolon) unohtaminen
vanhat kahvilat leivoksineen ja tarjoilijoineen
Swarovskin kimaltelevat korut
suklaa, juustot ja hyvä viini
täydellinen aamiaiskahvi
hevoset
kauniin hymyn suomat alennukset kirpputoreilla
joulukoristeiden haaliminen
oleminen ja meneminen tunnelman mukaan ilman suurempia suunnitelmia

On tuntunut joululta ♥

2011-11-27T18:10:00.000+02:00

Tarjosin tänään jouluisen ruuan muutamalle rakkaalleni. Tein laatikot, vähän erilaisia kaloja ja salaatteja. Jälkkäriksi pekaanipähkinäpiirakkaa ja laseihin luumuleivokset. Ensimmäisen adventin kunniaksi sain lahjaksi neljä joulukuusta eri kokoisina (!), piparkakkutalon ja ihania valkoisia tulppaaneja sekä kirjoneulekuvioiset lapaset. Ei siis hassumpi adventtipyhä, vaikka vettä onkin satanut. Parasta kuitenkin se, että on saatu viettää rauhallista päivää yhdessä.

Leivokset ovat hirmuisen vaivattomia. Viime kesänä tein vastaavanlaiset marjaisina. Nyt taas murustelin lasin pohjalle piparkakkuja. Vatkasin kerman, jonka sekaan laitoin vähän maustamatonta tuorejuustoa sekä liotettuja kuivattuja luumuja paloiteltuna (paljon parempaa kuin kaupan valmis luumuhillo ja toki voi ihan soseuttaakin). Sitten koristukset päälle. Valkoiset hörhellykset on pursotettu vatkatusta valkuaistomusokerimössöstä. Tuli tehtyä myös lumihiutaleita valkoisen joulun toivossa.

Tunnelmallista adventin aikaa!

Kiva loppuvuosi

2011-11-20T10:50:00.000+02:00

Melkoisen kiva loppuvuosi meneillään. Viime viikonlopusta lähtien joka viikonloppu on jonkinmoista pientä ja suurempaa juhlaa. Nyt en ole ommellut itselleni mekkoa, vaan päädyin hankkimaan juhlavaatteita asusteineen Kappahlin Vintage Stories -mallistosta sekä tietenkin penkomaan omia kaappeja, joiden kätköistä löytyy aitoakin vintagea niin äidin nuoruusvuosilta kuin kirppareilta. Pieni glamour tekee loppuvuodesta hyvää ♥

Ilmassa on leijaillut jo piparkakkujen tuoksua. Pieniä suupaloja tein puolittamalla taateleita, jotka täytin sulatetulla mausteisella suklaalla ja koristeeksi laitoin pähkinöitä (suklaan sekaan sulamaan kannattaa laittaa pieni siivu voita). Mustat kuusetkin ovat löytäneet jo kotiin.

Olohuone juhlakuntoon

2011-11-10T09:11:00.000+02:00

Olen tällännyt olohuonetta juhlakuntoon. Siis joulua ajatellen ja pikkujouluvieraita tietenkin. Sain viimein otettua käyttöön kirpparilta ostamiani kehyksiä. Päädyin laittamaan niihin olohuoneen tapettia ja taulut sille seinälle, jossa tapettia ei ole. Näin syntyi vielä parempi ja yhteinäisempi kokonaisuus. Olohuoneen talvi/joulu on väreiltään tänä vuonna valkoinen, harmaa, hopea, pellava ja musta. Ehkä ripaus violettia tai punaista myöhemmin.

Valosarjat ovat täyttäneet kodin ja yksi tähti jo valaisee ikkunassa. Sohvalla odottaa valmiina tekemäni Let it snow -tyyny. Sopivasti siinä lämpimien lampaantaljojen keskellä. Pari lintusta on pyrähtänyt jo oksille. Itse olen juonut glögiä ja tanssahdellut tämän tahtiin olohuoneen lattialla.

Oli ihanaa taas ottaa esille joulupallot (rikoin vain yhden). Laitoin niitä jo näkyville muutamaan isoon vanhaan lasipurkkiin. Jottei asetelma menisi liian vaaleaksi mössöksi, haen vielä vintiltä tummia lyhtyjä ja askartelen mustia kuusia ryhdistämään kokonaisuutta. Valkoiset kuuset leikkelin viime tammikuussa. Tällä viikolla järjestimme ensimmäisen jouluaskartelupajan ystävieni kanssa. Olimme niin innoissamme, että niitä on varmasti luvassa vielä lisää ennen joulua.

Seuraavan ideakuvan olen napannut talteen jostain sisustuslehdestä

Elä intohimoisesti

2011-11-06T10:59:00.000+02:00

Tällä viikolla olen pikkuisen pakahtunut

usvaisiin aamuihin
Stockmannin jouluosastoon
kynttilälyhtyihin
uudenlaisiin mahdollisuuksiin
innostuneisiin ihmisiin
1920 -luvun tyyliin
uunijuureksiin
uusinpaan kirjapinooni

Töissä työhuoneeni seinällä silmieni korkeudella on lappusessa teksti: "elän intohimoisesti".

♥ ♥ ♥

Seuraavat kuvat kirjasta Meillä on joulu.

Kuva: Hidasta Elämää

Stressitön viikko (?)

2011-10-30T14:36:00.000+02:00

Vietetty lempeää viikonloppua. Pohdittu, millainen on täysin stressitön viikko. Istuttu takkatulen äärellä ja lueskeltu lehtiä. Saunottu. Nautittu luonnosta. Syöty äärimmäisen herkullisia ruokia. Poltettu lukuisia kynttilöitä. Naurettu kippurassa. Taas jaksaa innolla painaa loppuun kiireisen ja työntäyteisen loppuvuoden.

Elämäni on aktiivista (ja toisinaan melkoisen kiireistä ja joskus turhan hektistä). Jaksaakseni sen tarvitsen aikaa hiljaisuuteen, rentoutumiseen ja mietiskelyyn. Päivän mittaan pyrin aina pysähtymään pari kertaa hengittääkseni muutaman kerran syvään ja olemaan kiitollinen. Aamuisin teen saman ja käyn mielessäni läpi päivän tehtävät. Keskustelin eilen ystäväni kanssa siitä, miten stressaantuneimpina aikoina olisi erittäin tärkeätä hemmotella itseään. Käydä kampaajalla ja hierojalla sekä tavata ystäviä. Pysähdyimme vielä iltamyöhäsellä nauttimaan viinilasilliset kynttilän loisteessa emmekä antaneet kiireen painaa. Mietimme, miten jokainen päivä on hyvä ottaa lahjana vastaan kiitollisin mielin kuin painaa ja suorittaa hampaat irvessä nukkumaan menoa odottaen.

Nautin todellakin elämästä. Sain tänään loikoillessani monta ihanaa ideaa talviseen kotiin. Laitan ihan pian valotähdet ikkunoihin ja valosarjoja sinne tänne. Näin kaupassa ihania lyhtyjä, joita haluaisin olohuoneeseen. Hullaannuin taas tänä aamuna kotiini (ja eilen illalla taas haaveilin uudesta kävellessäni pitkin rauhallisia ja tunnelmallisia Helsingin katuja). Kuvassa näkyvä mausteinen luomusuklaa sopii hyvin loppusyksyyn. Äidin tekemä karviaishillo taas juustojen seuraksi. Menen keittämään lisää kahvia ja kohta ulos pitkälle lenkille.

Kukkatyylillä

2011-10-25T19:24:00.001+03:00

On varmasti tullut selväksi, että olen henkeen ja vereen kukkaihmisiä. Tänä syksynä olen huvittanut itseäni ajatuksella, jos koti olisi täynnä erilaisia kukkakuoseja sulassa sovussa, mutta hiukan överillä meiningillä kuitenkin. Tekisi mieli kokeilla. Sain käsiini hetki sitten uuden sisustuskirjan Sisusta tyylillä. Kunnon opus runsaalla kuvituksella. Seuraavat iloiset yksityiskohdat kirjasta.

"Värit luovat elämää ja antavat energiaa. Ne voivat saada hyvälle tuulelle ja nostaa hymyn huulille. Kodin tulisi saada meidät hymyilemään; meidän pitäisi olla onnellisia kotona. Voiko parempaa tapaa sen saavuttamiseksi olla kuin täyttää koti kauniilla väreillä..." (Shannon Fricke, stylisti)

"Karsi. Luovu tavaroista, jotka eivät puhuttele sieluasi. Puhdistaudu. Hankkiudu eroon kaikesta, mikä rikkoo tyylisi." (Carrie McCarthy, kirjailija)

"Suosittelen ihmisiä aina keräämään itselleen idealaatikon. Ihmisiä viehättävät samat värit ja kuviot yhä uudelleen erilaisissa yhdistelmissä, usein ilman, että he edes itse tajuavat sitä. Laatikossa voi olla mitä tahansa: kivisormus, kirja, puku, simpukankuoria, löydettyjä esineitä, kutsuja jne." (Sibella Court, stylisti)

"Glamour-sanalla viitataan usein 1950-luvun tanssiaispukuihin, kiiltäviin art deco -pintoihin, rokokoohon ja lampaantaljoihin. Rentoudu. Glamour kuuluu kaikille." (Amy Neunsinger, valokuvaaja)

♥ ♥ ♥

Kauheasti kaikkea kivaa ja inspiroivaa tulvii joka puolelta. Ihan kaikenlaisia ostomielihalujakin on tullut. Lähestyvä joulu vain pahentaa tilannetta. Melkein ostin joulukoristeita ja jouluvaloja ruokakaupasta (kyllä vain, ruokakaupasta), mutta sain hillittyä itseni - onneksi. Paitsi punaisia ruusuja ja kynttilä oli pakko saada. Iloitsin myös uudistetussa lähiruokakaupassani, miten luomutuotteiden määrä on aivan huikeasti lisääntynyt. Raejuustosta lähtien.

Mielijuttuja

2011-10-23T19:41:00.000+03:00

Vuoden ensimmäiset joululehdet ovat ilmestyneet. On aika paistaa ensimmäiset joulutortut ja juoda glögit. Vähän aloitella tonttujen ompelua ja ilahtua blogien ensimmäisistä joulujutuista.

Luin lehtipinon läpi. Silmiini sattui Kodin Kuvalehdestä lääkäri Antti Heikkilän tokaisu: "Potilaani ovat upeita ihmisiä, mutta kaksi kolmasosaa heistä ei suostu ymmärtämään, että heillä on minkäänlaista sielunelämää. Itse uskon, että sairauksilla on aina yhteys mieleen." Luin kohdan ihan pari kertaa ääneen.

Tämä on yksi lempiaiheistani: kokonaisvaltainen hyvinvointi. On ilo omistaa lähellään samanhenkisiä ihmisiä. Juuri edellisenä iltana keskustelin mielen ja ajatusten vaikutuksesta kehoon. Ei ole yhdentekevää, mitä ajattelemme ja on tärkeätä tiedostaa omat ajatukset. Missä ne nytkin viipottavat?

Ja hyvänen aika, miten monta innostavaa ajatusta onkin tällä viikolla saatu.

Raakana, kiitos.

2011-10-15T17:15:00.000+03:00

Tässä pari toivottua reseptiä raakaruokaherkkuihin. Siis herkkuihin, joita ei paisteta ja joihin ei tule voita, valkoista sokeria, maitotuotteita eikä jauhoja. Ensimmäiset kokeiluni tein reilu pari vuotta sitten. Aloitin pähkinäpalluroista. Suosittelen niitä lämpimästi, jos yhtään mieli tekee kokeilla.

CASHEWPÄHKINÄ-MUSTIKKALEIVOKSET
(inspiroivasta kirjasta RAW FOOD -Makeita herkkuja raakaravinnosta)

POHJA:
2 dl cashewpähkinöitä
1 rkl hunajaa
1 limetin mehu
TÄYTE/MUSTIKKAMARMELADI:
225 g pakastettuja ja sulatettuja mustikoita
6 kuivattua aprikoosia
KUORRUTE/SUKLAAKASTIKE
2 dl kookosöljyä
1 ½ dl raakakaakaojauhetta
½ dl agavesiirappia (käytin itse hunajaa)

Liota aprikooseja 4-10 tuntia. Hienonna pähkinät monitoimikoneessa hienoksi jauheeksi. Lisää hunaja ja limettimehu. Hienonna edelleen. Painele taikina noin ½ cm:n kerrokseksi keskikokoisiin kertakäyttöisiin leivosvuokiin (12 kpl). Sekoita mustikkamarmeladin ainekset monitoimikoneessa. Levitä mustikkamarmeladi leivospohjien päälle. Valmista suklaakastike: pehmennä kookosöljy juoksevaksi vesihauteessa. Sekoita joukkoon kaakaojauhe ja agavesiirappi/hunaja. Kaada suklaakastike vuokiin täytteen päälle. Nosta leivokset jääkaappiin tai pakastimeen niin pitkäksi aikaa, että suklaa jähmettyy. Sulata niitä noin 20 minuuttia ennen tarjoamista, jos ne ovat pakastuneet.

Raakakaakaojauhe tekee päälisestä melkoisen jytyä kamaa. Aloitella voi vaikka tavallisella kaakaojauheella.

PÄHKINÄPALLURAT
(Resepti, jolla tein ensimmäiset kokeiluni. Blogista Ilon pisara. Tämän jälkeen olikin helppo lähteä kokeilemaan eri yhdistelmiä mausteineen. Esimerkiksi jouluisesti. Tai suklaisesti.

2 dl manteleita
2 dl saksanpähkinöitä
1 dl kurpitsansiemeniä tai auringonkukansiemeniä
1 dl rusinoita
1 dl taateleita
1 dl kuivattuja aprikooseja

Rouhi mantelit, pähkinät ja siemenet tehosekoittimessa. Lisää joukkoon paloiteltuja kuivattuja hedelmiä niin, että massasta tulee tasainen ja siitä voi muotoilla palloja. Pyörittele massasta reilun peukalonpään kokoisia palloja ja säilytä jääkaapissa. Vinkki: jos muovailu ei meinaa onnistua eikä kuivattuja hedelmiä enää ole lisättäväksi, voi massaan lisätä esimerkiksi kookosöljyä.

♥ ♥ ♥

Ai miksi syön raakaherkkuja? Ehkä pari sanaa ruokailutottumuksistani, jos jotakuta kiinnostaa. Olin vajaa 10 vuotta kasvissyöjä. Söin kevyesti sekä paljon leipää ja pastaa. Siskoni mies heitti reilu kaksi vuotta sitten kesällä haasteen lopettaa, itselleni niin pyhän asian, leivän syöminen. Erinäisten elämäntilanteiden myllerryksessä päätin uusia ruokavalioni täysin. Aloin karpata, liityin ruokapiiriin ja siirryin luomuun, vedin kunnolla rasvaa ja lisäsin laadukkaan lihan ja kananmunat ruokavaliooni. Lisäksi aloin surautella viherpirtelöitä ja kokeilla raakaherkkuja. Ja niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin, niin energian lisäys oli huikea ja samoin loppuivat päivittäiset vatsakivut. Pysyin pidempään kylläisenä eikä tarvinnut vetää sitä leipää koko ajan. Olo oli muutenkin hyvä. Muistan ensimmäiset viherpirtelö yms. vitamiinipommiruokakokeiluni siskoni kanssa eräänä perjantai-iltana erittäin raskaan ja väsyttävän viikon jälkeen. Olimme molemmat ihan puhki, mutta pirtelöiden ja raakaherkkujen jälkeen energiamme olivat niin korkealla, ettemme saaneet unta pitkään aikaan. Naureskelemme edelleen sille innostavalle illalle. Jos ruokavalioni pitäisi nimetä joksikin, niin ehkäpä se olisi lähellä kivikautista ruokavaliota. Teen kaiken ruokani itse, koska tykkään ruuanlaitosta ja näin tiedän, mitä suuhuni laitan. Syön laadukasta ruisleipääkin (= ruisjauhoja, vettä, suolaa) palan, jos tekee mieli. Lisäksi nautiskelen silloin tällöin siitä perussuklaakakusta ja kahvista enkä niuhota tarjoiluista :) Olen itseasiassa heikkona hyvää ruokaan ja herkkuihin. Lisäksi viherpiiperrän mm. spirulinan, ohran/vehnänorasjauheen, macan, raakakaakaon, kookosöljyn, hamppuproteiinijauheen, raakapuuron, pakuriteen yms. parissa.

PS. Kirjat RAW FOOD -elinvoimaa raakaravinnosta ja RAW FOOD - Makeita herkkuja raakaravinnosta ovat omasta mielestäni tutustumisen arvoisia, jos aihe kiinnostaa. Inspiroivia ja iloisia värikkäine kuvineen. Edullisia hankkiakin.

Tämän syksyn innostavat jutut

2011-10-09T16:52:00.017+03:00

1. Yllätysvärinä vaaleanpunainen ja pinkki perinteisten syysvärien rinnalla sisustuksessa, kukkakimpuissa, syklaameissa parvekkeella ja urheiluvaatteissa.
2. Kankaiden, kaavojen, kirjojen ja muistiinpanojen penkominen joulua ajatellen. Muutaman kangastilkun hankintakin tehty ja parin punapilkullisen astian.
3. Entistä runsaampi ja monipuolisempi liikunta. Toisinaan jopa voimistelu aamutuimaan.
4. Päivittäinen ruuanlaitto tuoreista lempiruoka-aineista: kaalista, juureksista, marjoista, sienistä...
5. Inspiroituminen uusista raakaherkkukokeiluista uuden kirjan myötä.
6. Syvälliset keskustelut, tyhjänpäiväinen lörpöttely sekä hassutteleminen tärkeimpien ihmisten kanssa.
7. Kasvavat kirja- ja lehtipinot kotona. Milloin ehtisin lukea ne ajatuksella läpi kynttilöiden tuikkiessa lampaantaljalla köllötellen sohvatyynyjen seassa?
8. Kaikenlaisten listojen loputon tekeminen, muistiinpanojen kerääminen ja lehtileikkeiden taltioiminen

Ja näistä tuleva hyvä olo, rentoutuminen, innostus ja ilo.

Kiitos syksyisistä tunnustuksista blogeille Ruostetta ja pitsiä, Lealeijona ja Kaunista elämää! Hyvä mieli -blogista sain juuri ystävyystunnustuksen, kiitos siitäkin! Ystävyystunnustusta voisin jaella joka suuntaan :) olette niin kivoja!

Syysväreissä

2011-10-02T21:03:00.000+03:00

Nämä on näitä ihanan touhukkaita syysviikonloppuja. Hetken kuitenkin maltoin istuskella ja ihastella puutarhan syysväritystä ja muuttolintuja. Syysvärit olen saanut jo kaulalleni, kun sain valmiiksi tuubihuivin Novitan Polku -langasta (inspis tämän syksyn Novita -lehdestä). Puikoilla on samasta langasta myssy (ohje Moda 5/2011). Vaatetuksen ja asusteiden värit kulkevat itselläni vuodenaikojen mukaan. Nyt astellaan esimerkiksi punajuuren värisissä nahkasaapikkaissa (löytö kirpputorilta: suomalaisia vanhoja, mutta käyttämättömiä nahkasaapikkaita eri väreissä 3 paria!).

Piipahdin äitini ja siskoni kanssa tutussa maalikaupassa. Samassa paikassa valitsin lapsenakin tapetit ja maalit. Vietimme vauhdikkaan ja hauskan parituntisen ja lähdimme maalipönttöjen sekä tapettimallirullien kanssa pois. Jokaiselle jotain. Vielä pyrähdys kierrätyskeskukseen hakemaan 'tarpeellista' tavaraa ja loppupäivän verhoilin nojatuolia siskoni maalatessa talvikaudelle keittiön tuoleja (en ole tajunnutkaan tuota ideaa ennen) ja äitini suunnitellessa eteisen uutta ilmettä. Pesän rakennus on kuumimmillaan. Pakkasin mukaan kotiin viemisiksi pari lampaantaljaa, lamppulöydön makkariin ja ne maalipurkit. (Harkitsin myös tila-auton hankkimista.) Kohta on talvi ja seuraavat sisustuslehtien numerot käsittelevät joulua ♥

Äidin luona syömässä. Annoksen nimi: Paplaripäinen nainen.

Siis todellakin olin taas sienimetsässä. Käyn siellä niin pitkään, kunnes tulee lumi... ;)

Mökin kammari

2011-09-29T09:04:00.000+03:00

Vaikkei tekeminen ole vielä ajankohtaista, niin suunnitteleminen kannattaa aina. Nimittäin mökin kammarin pintaratkaisut. Kammarista on kulku keittiöön ja olohuoneeseen. Pönttöuuni ja komero. Seinille tulee tapetit ja myös komeroon, koska sellaiset siellä on nytkin. Kattoon luultavasti valkoiset helmipanelit. Tosin veikeä se on noinkin. Mutta minkä väriseksi lattia? Vaaleaksi ehdottomasti. Valkoiseksi tai helmenharmaaksi vai kenties joksikin ihan muuksi? Luultavaksi koko kerroksen lattiat tulevat saman väriseksi.

Tunnelma pysyköön hempeän unenomaisena, kuten nytkin. Romantikko laittaa tietenkin kukkia seinälle. Esimerkiksi Tapettitalon Isoäidin aikaan tai Ruusutarhan. Mielessäni on tällä hetkellä keltainen ja sininen.

Ei koskaan liikaa astioita eikä sieniä

2011-09-25T11:29:00.000+03:00

Aloin neuloa kaulaliinaa. Sopii hyvin yhteen kirppikseltä hankitun hatun kanssa. Täydensin muutenkin astiavarastoani kirppiksellä: lautasia eurolla parilla ja Arabian Retikka kuppisetti mökille. Astioista minulla onkin aina huutava pula, kuten tiedätte. Olen myös etsinyt sopivia punajuureen viittavia syyssävyjä maalimalleista. Ehkä olen niin rohkea ja teen pari pientä maalaushommaa niillä väreillä kotona.

Olen poiminut tänä syksynä sieniä enemmän kuin koskaan. Nyt niitä on pakastimessa ja kuivattuna mukavasti, mutta silti menen vielä metsään monta kertaa. Suppilovahveroa, mustatorvisientä, keltavahveroa, lampaankääpää, vaaleaaorakasta, tatteja ja muutamaa sorttia rouskuja. Metsä on niin rauhoittava paikka. Pehmeä syysilma ja täydellinen hiljaisuus. Jokin vimma sitä aina iskee eikä millään malttaisi lähteä pois, kunnes kaikki mahdolliset astiat, pussit ja paidan helmat ovat täynnä sieniä. Edellisen reissun paluumatkalla jouduin poimimaan 10 litraa lampaankääpiä takin päälle. Olin niin iloinen, että kotiin tullessa tanssin pihalla sateenkaaren kohotessa taivaalle. Ja mikä voisi tuntuakaan ihanammalta kuin upottaa sormet pehmeään, lämpöiseen ja kosteaan sammaleeseen suolla ja poimia suuria karpaloita. Olen ollut täydellisen harmonisessa ja levollisessa tilassa metsässä.

Syysilma maalla pehmentää niin päätä, että mieleen tulevat kaikenlaiset hullutkin ajatukset ja ideat. Pohdin jopa siskoni kanssa, jospa joskus hankkisimme omat hevoset maalle. Pitää kuitenkin olla varovainen, mistä unelmoi, sillä useinhan niillä on tapana toteutua.

Mökin kuisti ja pari muuta hommaa

2011-09-19T22:19:00.000+03:00

Mökin remontointi rysähti viime keväänä täyteen vauhtiin. Ensin purettiin kallellaan oleva minikuisti pois ja tehtiin kellarikerroksen lattia uusiksi (silkkaa raakaa työtä). Loppukesästä alkoi uusi tilava kuisti kohota. Nyt sisäpuolelta puuttuvat panelit ja ulko-oven virkaa ajaa väliaikaisversio. Katto on muodoltaan kaunis ja mietinkin, jospa sen jättäisi sisäpuolelta avoimeksi. Eristeet vain.

Tänään maalailin lautoja ja katselin samalla ikkunasta avautuvaa peltomaisemaa. Työtähän piisaa, mutta ei tässä ole mikään kiire. Harmitti kuitenkin lähteä muutamaksi päiväksi kaupunkiin.

Tässä on alunperin ollut ja tulee edelleenkin (jossain vaiheessa) olemaan sauna.

Tila hilloille, juureksille ja mehuille, kuten 60 vuotta sitten.

Tila, jonka tarkoitusta ei vielä tiedä. Tuskin tulee olemaan ongelma.

Puutarhasuunnitelman teen sitten ensi talvena...

En ehkä tiedä, mitä haluan

2011-09-14T17:02:00.000+03:00

Tiedättehän tunteen, kun ei ehkä oikein tiedä, mitä haluaa esimerkiksi sisustuksen suhteen. Jahkailee ja kokeilee. Tekee jotain ja toteaa sitten, että ei. Tai kesken teekupillisen käy vaihtamassa olkkarin tekstiilit, taulut ja kynttilät. Mutta ainakin syksyn värit ovat varmoja valintoja nyt, jos kaikki muu tuntuu epäselvältä.

Ryhdistäytyminen ruokailussa menossa. Sitä kun nuupahtaneena huomaa lappavansa Beniä ja Jerryä suoraan purkista suuhunsa, löytää metukkaa jääkaapista ja huomaa, että himoitsee leipää yhä useammin, on todellakin tehtävä jotain radikaalia, mutta erittäin mieluisaa.

Tajusin, että kurkut ovat vielä säilömättä. Olen kuitenkin ehtinyt lueskella ja mietiskellä kaikenlaista. Kirpparilta ostin pilkkahintaan ristipistotaulun kehysten takia, mutta en ole lainkaan varma, raaskinko ottaa ristipistotyötä kehyksistä veks. Toivon, että pian ehdin neuloa.

(minttu, vesimeloni ja jäiset mansikat kesäisesti surrutellen sekaisin)

Milloin on aika villarannekkeiden

2011-09-11T17:27:00.000+03:00

Vielä ei ole ollut aika huopahatun eikä villarannekkeiden. Tänäänkin on aurinko paistanut niin kauniisti ja kirkkaasti, ettei kynttilääkään ole poltettu. Metsästä on käyty poimimassa mustikoita ja sieniä. Keräilty lehtileikkeitä syysvaatetusta silmällä pitäen. Selailtu lukuisia neulelehtiä ja käyty hypistelemässä lankakaupan lankoja. Tämä aika pitää sisällään niin paljon alkuja.

Halkean tyytyväisyydestä

2011-09-06T19:25:00.000+03:00

Sain siis toissapäivänä tapetit kunnialla seinille. Olen erittäin tyytyväinen koko muutokseen. Suorastaan olen meinannut haljeta tyytyväisyydestä. Saapa nähdä, kauanko tämä tyytyväisyys kestää. Nyt lopputulos on enemmän aikuismainen, naisellinen ja ellen sanoisi jopa tyylikäs. Liika tyttömäisyys, suloisuus ja yltiöromanttisuus karsittu olohuoneesta pois. Niillä aineksilla leikitellään sitten makuuhuoneessa. Yksi mukavimmista yllätyksistä on se, että tajusin, miten hyvin pinkki, fuksia, violetti ja vaaleanpunainen sopivat olohuoneen uuteen asuun! Aikaisemmin en saanut sopimaan sitä juuri mitenkään sisustukseen. Tervetuloa uusi värimaailma! Ja suoraan sanottuna nuo kultaiset kehyksetkin näyttävät kuulkaas aika hyviltä.

Tapetti on Boråksen, jonka mallistoista olen pitkään tykännyt. Yhtä saman firman tapettia on makuuhuoneessa, tosin nykyisten tapettien alla. Nyt taas vuorostaan Borås peitti olohuoneessa Tapettitalon kaunokaisen. Se vain menee näin! Vähän kyllä mietin, pitäisikö olla ajatonta ja kestävää, mutta kai tapetteja voi vaihtaa kahdenkin vuoden välein? Äitini aina kertoo, miten hän nuorempana lapsuudenkodissaan maalla vaihtoi tämän tästä tapetteja veljiensä kanssa. Mutta vielä pitäisi vähän mietiskellä huonekalujen paikkaa ja mallailla tauluja seinille. Kiitos Suveliinalle ja Sarille mustavalkoinspiraatiosta!

Näin sille Kirsikkapuulle sitten kävi...

Kaksi vuotta ja hösseliksi

2011-09-04T11:58:00.000+03:00

Tajusinpa juuri, että olen bloggaillut kaksi vuotta. Kyllä sen kunniaksi kelpaa omenapiirakka leipoa! Näkymätkin ovat hyvin erilaiset kuin kaksi vuotta sitten. Ja taas täällä on laitettu hösseliksi. Alkuviikosta mainitsin sisustussuunnitelmistani. Ei ne jääneetkään haaveilun asteelle, vaan olen täällä maalaillut seiniä ja kohta heitän perään tapetit, vaihdan uuden kattolampun ja uusia sisustustekstiilejä olen jo levitellyt ympäriinsä, vaikka huonekalut lähinnä keskellä lattiaa nököttävätkin. Kaiken tämän olen tehnyt kaikista kiireisimpänä viikkona, tietenkin. Myönnettäköön, että vähän yötöiksi mennyt. Yöpaita päällä heiluttu maalitelan kanssa. Pelottava lumipalloefekti vyörymässä. Palaan tuloksiin myöhemmin. Mutta kuten näkyy: mustavalkoisella mennään! On se hienoa, että ihminen muuttuu ja maut muuttuvat. Kaksi vuotta sitten kissani oli ainoa musta kodissani ja siihenkin oli äärettömän vaikea silmän tottua tai ylipäätänsä ei tullut yhteiselosta muutenkaan mitään. Nyt natsaisi musta hullu-kisukin sisustukseen, että terveisiä vain sinne maalle.

Kiitos näistä vuosista! Vaikka vähän tällainen kiireinen sunnuntaibloggailija olenkin, niin jatkan blogiani ilomielin ja se on paikka, jossa edelleen fiilistelen itsekseni. Syvällisempiin ajatuksiin palaan sitten myöhemmin, koska nyt päässäni ei liiku muuta kuin se tapetointi. Tänä aamuna olen puuhastellut vanhojen ikivihreiden säestämänä. Tässä juuri taustalla soivaa Arvi Tikkalaa teillekin kauniit ja ihanat naiset! ♥ (vaikea kuvitella kenenkään miehen tätä lukevan...)

Työpistetuumailua tapaksilla

2011-08-30T09:51:00.000+03:00

Syksyllä sisustetaan aina uudella innolla. Itse pohdin mm. työtilani kohentamista toimivammaksi. Työtilalla tarkoitan tietokoneen käyttöä. Käsityöthän tehdään keittiön pöydällä, lattialla tai sohvalla. Rakennutin muutama vuosi sitten yhteen isoon komerooni työtilat, mutta kuka nyt komerossa haluaa työskennellä. Pöydän (kuva yllä) hankin osto ja myyntiliikkeestä, tuolin hain maalta. Seinälle kehittelen jonkun systeemin, johon voin kiinnittää inspis-kuvia ja muistilappusia. Blogeissa olen nähnyt ihania ja fiksuja työpisteratkaisuja. Kommentteihin voi jättää linkkivinkkejä ja ideoita toki. Kuva on otettu vuosi sitten ja nyt tietenkin näyttää taas ihan erilaiselta ja valosarjakin on annettu pois. Muistaakseni juuri silloin meuhkasin täällä noista kehyksistä ja kerroin aikovani tehdä ison taulukollaasin seinälle. No nythän sekin on taas työn alla ja sama miettiminen päällä, maalatako kultaiset kehykset vai ei (inhoan edelleen sitä kultaa). Haluan enemmän tämän seuraavan kuvan sävymaailman.

Sisustussyksyyni kuuluu siis värimaailman muuttamista, tavaroiden ja pinojen järjestelemistä, uusien tekstiilien ompelemista, uusista valaisimista/matoista/maaleista/tapeteista vähintäänkin haaveilemista. Lisäksi vähän mustaa ryhdistämään turhaa kesäistä söpöilyä. Ja sittenhän on se mökki maalla, jossa on remonttitouhut vihdoin täysillä päällä. Siitäkin kerron lisää tässä syksyllä. Luulin aluksi selviäväni "laitetaan vain uudet tapetit ja maalataan lattiat" -meiningillä, mutta eilen juuri työmaalta soitettiin, että toinen autokuormallinen sementtiä saapui pihaan ja olisi hyvä, että olisin pian itse siellä myös paikalla. Huh. Mutta edelleen on tarkoitus loppuvuodesta viettää jonkin sortin glögikutsut siellä, jos ei muuta, niin ainakin jo lähes valmiiksi rakennetulla uudella lasiverannalla. Niin se yksi joulu on myös tulossa (kohta enää 100 päivää). Jossain vaiheessa kaivan muistikirjani sen aiheen tiimoilta esiin. Mutta ei siitä nyt enempää.

Kuvat: Toivekoti & Puutarha 7/2011

Sitten siihen tärkeimpään eli tunnelmointiin. Sitä meinaan harrastaa tänä(kin) syksynä kunnolla. Tällä viikolla jo pientä aloittelua ystävien kera. Kynttilöitä, tapaksia ja herkkuja. Perinteisiä tonnikalatapaksia suosittelen kokeilemaan. Löysin reseptin netistä. Ihanan mausteisia ja maukkaita. Seuraksi yksinkertaisesti vaikka melonia, juustoja, hilloa ja oliiveja.

TONNIKALATAPAKSET

2 purkkia tonnikalaa öljyssä

4 rkl majoneesia

2 rkl chilikastiketta

3 rkl punasipulisilppua

2 rkl minikapsiksia

suolaa

mustapippuria

chorizomakkaraa ohuina siivuina

maalaisleipää/patonkia

oliiviöljyä

valkosipulinkynsiä

Sekoita tonnikala, majoneesi, chilikastike, punasipuli ja kaprikset tasaiseksi massaksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Ruskista leipäviipaleita kevyesti pannulla oliiviöljyssä. Hiero leipäviipaleita halkaistulla valkosipulinkynnellä. Lisää tonnikalatäytettä leipien päälle ja koristeeksi chorizomakkarasiivut.

Inspiroivaa syksyä!

Juhlien jälkeen - herkutellaan!

2011-08-27T18:14:00.000+03:00

Ihana aurinkoinen viikonloppu! Aikamoinen viikkokin takana. Pitänyt kaikkea yllättävää ja ihanaa sisällään. Juhlaakin on edelleen ollut. Hetkeksi voi taas pistää kaappiin korkkarit, helyt, päähineet ja irtoripset, mutta swarovskit jääkööt vielä kynteen kimaltelemaan (harakka ♥). Ensi viikolla alkaa syyskuu ja toivottavasti löytyy taas arkirytmi, uudet sisustusideat toteutukseen asti, reissut sienimetsään ja kaikki muu ihanuus lempeistä illoista kynttilöineen ja ystävineen. Tänään kaivoin pakastimesta viimeiset bebet, jotka on valmistettu tällä ohjeella ja ovat muuten todella hyviä!

Kiitos tunnustuksista! Olen kyllä jokaisen huomioinut, mutta vähänhän ne ovat jääneet roikkumaan. Ja että kolmeko asiaa minusta? Ainakin se, että...
1. Rakastan kaikkea naisellista, kaunista, herkullista ja sensuellia
2. Rakastan hemmotella itseäni ja läheisiäni
3. Rakastuin tänään Kastehelmi-sarjan lautasiin

Ja väreistä tällä hetkellä kiehtoo kinuski ja okra. Lempiruokani, voi se on vaikea päättää, mutta eilen yllätin jopa itseni valmistamalla erilaisia herkullisia tapaksia ensimmäistä kertaa elämässäni. Paikka, jonne haluaisin mennä tällä hetkellä, on se sienimetsä.

Olen saanut mukavasti kaikenlaisia kyselyjä ja toiveita, mistä voisin bloggailla. Tässä edellisessä postauksessa näkyvien kankaisista lautasliinoista taiteltujen pikkukenkien ohje. Vähän nopeasti kyhättynä kylläkin. Huomasin, että napakoista pellavalautasliinoista tulee hienoimmat, mutta ohjeessa paperiversio. Ohje on napattu kirjasta Lautasliinat. Pidin kirjaa aluksi ihan turhakkeena, mutten enää, koska siinähän on loistavia taitteluohjeita ja ideoita kattaukseen. Harmikseni kirja on tällä hetkellä maalla ja minä olen kaupungissa, joten yritän keksiä sanalliset ohjeet itse, mikä onkin sitten erittäin haastavaa. Paras varmaan antaa vain kuvien puhua puolestaan.

1. Taita ensin lautasliina puoliksi, jonka jälkeen taas puoliksi pitkittäissuunnassa.
2. Taita yläreunat alas keskelle.
3. Taita jälleen molemmat puolet reunasta keskelle vähän niin kuin lennokiksi.

4. Taita koko systeemi puoliksi.
5. Käännä ympäri niin, että kengän etuosa on ylöspäin.

6. Taita itseä lähinpänä oleva kengän takaosan kaistale ylöspäin kuten kuvassa näkyy.

7. Käännä jäljelle jäänyt kaistale alareunasta kengän etureunan sivusta sisään.

8. Nosta kenkä pystyyn ja laita vaikkapa kukka koristeeksi. Tsemppiä!

Aika juhlan

2011-08-21T20:06:00.000+03:00

Emännöin viikonloppuna maalla puutarhajuhlat. En arvannutkaan, miten kerrassaan hauskat ja onnistuneet niistä tuli! Väsymys painaa olemattomien yöunien jälkeen, mutta vatsanpohjaa kivistää nauraminen ja jalkoja särkee loputon tanssiminen. Lopputuloksena vain ja ainoastaan hyvä mieli. Voi sitä elokuisen illan ja yön tunnelmaa hämyisessä puutarhassa. Valmisteluista nautin suunnattomasti. Mikäs sen mukavampaa kuin rakentaa juhlasomistusta puutarhalyhdyin, viirinauhoin, kynttilöin sekä lukuisin kukkakimpuin tai valmistella ruokia ja leivonnaisia sekä käännellä tietenkin kangasserveteistä pikkukenkiä.

Tässä muutamia näkymiä valmisteluista. Itse juhlasta kuvat ovat vielä ties missä. Positiivista stressiäkin oli luonnollisesti hetkittäin. Edeltävänä iltana tarjottavia valmistellessa hihittelin ruokaohjeiden ohessa olleelle tekstille valmistele hyvin, vältä stressi. Sukatkin ovat näköjään pöydällä, liekö hetkellinen tuskanhiki. Suosittelen silti kaikille juhlien järjestämistä! Eikä siihen tarvita välttämättä mitään erityistä syytä.

PS. Kiitos kaikista kommenteista ja muistamisista! Vähän on haipakkaa tässä ollut. Näihin kemuihinkin varmasti vielä palaan.

Kasvimaalla ja puutarhassa

2011-08-14T12:53:00.000+03:00

Aika on mennyt verkkaisesti täällä maalla kaikkea mukavaa tehden. Näin loppukesästä kaikki on jotenkin puutarhassa ylikasvanutta, kukkinutta ja nyt vähän sateesta kärsinyttä. Mutta sehän kuuluu asiaan ja pian onkin syysistutusten vuoro. Kuten aiemmin olen maininnut, täällä kasvaa kukat ja hyötykasvit sulassa sovussa. Kasvimaalla penkkien päissä kehäkukkaa ja samettiruusuja. Kokonaisia penkillisiä kosmosta ja auringonkukkaa. Tomaatit kasvihuoneessa samettiruusujen kavereina ja kurkut orvokkien. Artisokat kukkivat upeasti (yläkuva) ja sipulin kukinnot pääsevät maljakkoon. Olen suunnitellut kukkakimppuja ja syötäviä herkkuja, koska kasvimaan antimista pääsee jo nauttimaan kunnolla. Pyöräytinkin ensimmäistä kertaa puutarhurin piiraan, josta tuli todella maukas. Sunnuntaiherkuksi tein erityisen nopeasti valmistuvan kostean ja maistuvan kardemummakakun reilulla määrällä kardemummaa. Piipahdin myös metsässä katsomassa, olisiko jo keltavahveroita ja kourallisen sain. Ei siis vielä täällä. Kanervat kukkivat kauniisti ja pihlajanmarjat hehkuvat punaisina.

Poimin loput mustaherukat ja karviaiset. Suunnittelin tekeväni tummista karviaisista hilloa, joka maistuu erityisen hyvältä juustojen kanssa. Pihan ympärillä olevat pellot ovat jo puitu ja kauempana puimurit hurisevat. Kypsän viljan tuoksu tulvahtaa toisinaan nenään. Välillä vain loikoillaan sohvalla ja suunnitellaan tulevaa. Maanviljelijöille puintiaika on toki melko stressaavaakin aikaa, varsinkin vanhalle isännälle, isälleni.

Puutarhurin piiras

Pohja:
300 g voita
5 dl vehnäjauhoja
¾ dl vettä
100 g emmentaljuustoraastetta

Täyte:
6 (300 g) sipulia
1 kg porkkanoita
200 g palsternakkaa
300 g selleriä
25 g voita
2 ½ dl vettä
1 rkl yrttisuolaa
pippuria
reilusti persiljasilppua
sopivasti timjamia
400 g emmentaljuustoraastetta

Nypi voi ja jauhot sekaisin. Sekoita joukkoon vesi ja juustoraaste. Kaaviloi/painele taikina leivinpaperin päälle levyksi. Siirrä se paperin kanssa uunipellille. Levitä taikinaa myös reunoille. Paista pohjaa 10 min 200 asteessa. Hienonna sipulit ja kuullota kevyesti voissa. Raasta porkkanat, palsternakka, ja selleri karkeaksi raasteeksi. Lisää raasteet ja vesi isolle pannulle sipuleiden kanssa ja hauduta kannen alla noin 5 min. Sekoita mausteet ja juustoraaste kasvisten joukkoon. Levitä seos vuokaan. Kypsennä 35 min.

Piiraassa on ihanan rapsakka pohja. Täytteeseen voi hukuttaa myös sienisaaliin. Tämä nautitaan ystävien kanssa elokuisessa auringonlaskussa, jonka jälkeen ihaillaan täysikuuta.

PS. Olen saanut useita tunnustuksia, joihin yritän palata ajan kanssa. Kiitos Hyvä Mieli viimeisestä! Nyt en malta istua koneella kauempaa. Raitis ulkoilma kutsuu tätä tyttöä :) Voikaa hyvin!

Nyt pitää keskittyä

2011-08-07T10:22:00.002+03:00

Nyt pitää keskittyä ja orientoitua niin moneen tai luoda edes ajatus sinne päin. Lopettaa hetkiseksi pelkkä haahuilu ja loputon haaveilu. Miljoona asiaa mielessä eikä mitään yhtenäistä linjaa. Heräsin tänään sunnuntaina seitsemältä. Nautiskelin kahvista, leivoin piirakan ja kuuntelin hymyssä suin vanhoja ikivihreitä. Tämänkin löysin tänään. Vähän turhan sekaista kotona ja kaikenlaiset jutut levällään. En saa oikein otetta täälläkään, mutta ryhdistäydyn kyllä. Vain pelkkää mukavaa tiedossa.

Sunnuntaita!

PS. Että kun unohdan aina ne tärkeimmät. Kiitos Marsalle You have the sweetest blog -tunnustuksesta! :)

Kaupunkipäiviä

2011-07-29T12:16:00.000+03:00

Olen tyytyväinen, miten olen ehtinyt viettää useamman kiireettömän kesäpäivän Helsingissä. Hitaasti maleksien kaupungilla. Kahvilla, syömässä, istuskelemassa, näyttelyissä, elokuvissa, ostoksilla... Yksin, kaksin ja porukassa. Tällä viikolla oli muutaman sisuskaupan vuoro. Tiedättehän ne muutamat, jotka on pakko käydä läpi. Kohokohtana tällä kertaa oli Kämppä, josta ostinkin keittiöpyyhkeitä ja huivin. Tosin olisin voinut viedä mukanani kaikenlaista, niin ihanaa siellä oli!

Uudet keittiöpyyhkeet innostavat taas keittiössä hääräilyyn. Kesällä ruuanlaitto on huolettomampaa. Erittäin myöhäisen, mutta runsaan aamiaisen voimin on pärjätty iltaan, jolloin on tehty jotain helppoa tai käyty ulkona rantaterassilla syömässä. Siskoni on valmistanut ehdottomasti kesän parasta juomaa: vesimelonia, mansikoita ja reilusti tuoretta minttua sauvasekoittimella sekaisin. Parasta, jos vesimeloni tai mansikat olisivat jäisiä. Tänä kesänä olen hullaantunut jostain syystä pekoniin. Olen valmistanut pekonipiirakkaa, käärinyt herkkusieniä pekoniin ja aivan huippuja ovat olleet pekonitaatelit: kaksi tippaa tabascoa taateliin ja ympärille kääräistään puolikas pekonisiivu. Näitä grillivartaaseen ja nam! Herkkua halloumijuuston kanssa. Hätäpäissään tehty myös uunin grillivastusten alla.

Tällä viikolla olen muuten haistanut syksyn tulevan. Siitäkin olen innoissani. Elonkorjuun aikana onkin aivan ihania tuoreita ruoka-aineita tarjolla ja niitä elokuisia kuutamoöitä odotellessa...

Suloisia heinäkuun viimeisiä!

tämä pulahtaa ensi yönä uimaan.

Moikka!

Lorvimista

2011-07-21T23:05:00.000+03:00

Kuulin tällä viikolla lankomieheni ihmettelevän ääneen, miten on kummallista, ettei minulla ole yhtään projektia meneillään. Ei mekon ompelua, ei maalin rapsutusta. Äitini vastasi tähän, että Sini kuulemma meinaa lorvia koko kesän. Totta toisaalta. Moni oma homma onkin siirtynyt syksyyn tai ensi kesään. Mutta pari pikku juttua on kyllä meneillään mukaan lukien yhden mekon ompelu.

Heinäkuun loppupuolelle kuuluvat tietysti mustikat. Niitä olen poiminut ihan kylliksi jo. Monta ämpärillistä. Huvimökinkin ehdin pestä ja puunata sisältä ja ulkoa. Lisäksi olen tehnyt muutamia oskarimaisia hommia puutarhassa (Oskari oli äitini isoisä, joka oli erityisen jämpti ja tarkka. Joka päivä suoristi kammallaan matonhapsutkin.) Näinpä sain kuulla lausahduksia: "Joku oskari on ollut näköjään ulkohommissa". Tänään kantelin leca-harkkoja mökin uuden lasiverannan perustusta varten. Vain yksi helteessä tipahti ja vain toinen jalka on nyt verillä. Tein lisäksi leivospohjia pakkaseen. Kaikki eivät ihan onnistuneet, ei sitten lähimainkaan, vaikka kuinka oskari näpersi. Muutaman buranankin olen joutunut syömään ed. mainituista syistä. Mikäs tässä on tullessa kaupunkiin päiväksi lorvimaan.

Yhdestä asiasta olen erityisen onnellinen: kasvimaalla kasvaa ihan sairaasti ihania kukkia! Kehäkukat, kosmokset, harjaneilikat ja auringonkukat sulassa sovussa punajuurien, porkkanoiden ja sipulien seassa. Voi tätä ihanaa kesää!!

Yhtä piknikkiä

2011-07-10T18:21:00.001+03:00

Kesä on tuntunut olevan yhtä pitkää piknikkiä ja viikonloppua, jolloin on herkuteltu, grillailtu, makoiltu ja tehty kaikkea mukavaa ystävien ja läheisten kanssa. Ja se kaikki vain jatkuu!

Viime piknikille teimme valkosuklaisen marjaherkun laseihin, otimme mukaan kokonaisen suklaakakun sekä herkuttelimme tuulihatuilla. Raahasimme myös oikeat astiat ja paljon huopia, joiden päällä loikoilla puistossa järven rannalla. Vain kerran kaadoin juomani ja kannullisen vettä huovalle, mutta se vain viilensi.

Muutama kesäpäivä kaupungissa ja sitten maalle mustikkametsään ja mattopyykille. Rakastan tätä marja-aikaa ja uutta mansikkahilloa!

PS. Sain yhdeltä lempibloggaajistani, Suveliinalta, tunnustuksen! Kiitos siitä! Hänellä on muuten aivan ihana kokoelma Arabian vanhoja kahvikuppeja ja niitä tupsahtelee koko ajan lisää. Muutenkin hän tekee kerrassaan kadehdittavan ihania kirppislöytöjä. Terveisiä siis Fallen For An Old Chair -blogiin! :)

Onnea ja hellekesää!

2011-07-01T21:28:00.000+03:00

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Tällä kertaa onni suosi Maijaa Ruostetta ja pitsiä -blogista. Onnea! Laitatko yhteystietosi sähköpostilla, niin toivomasi emalikyltti löytää oikeaan kotiin.

♥ ♥ ♥

Aika upeat kesäfiilikset ovat olleet tällä viikolla! Olen ihan sanaton (johtunee varmaan myös niiden upeiden kesäfiilisten aiheuttamasta väsymyksestä). Voidaan hyvin ja nautitaan!

Hellepäivien mekko

2011-06-27T18:21:00.000+03:00

Toivottavasti juhannuksenne oli sateen ohella myös lämmin ja aurinkoinen. Omani nimittäin oli! Juhannus oli myös juuri niin rentouttava kuin toivoinkin. Koekäytössä oli uusi hellemekkoni. Halusin värikästä ja kankaan löysin Ikeasta. Ohje Suuri Käsityö -lehdestä 5-6/2011. Tähän ei siis kaavoja tarvita, mikä onkin ihan parasta. Ommellaan vain putkilo ja yläosaan toinen pikkuputkilo vuoriksi ja sitten huristellaan ompelukoneella kuminauhakujat. Työläintä on pujotella ne kuminauhat. Vinkiksi se, ettei kannata laittaa liian tiuhaan niitä kujia eikä liian leveää kuminauhaa, koska muuten voi ruveta henkeä ahdistamaan. Enkä myöskään noudattaisi ohjetta siinä, että kuminauhat ovat erimittaisia. Makkaroita siitä vain yläosaan syntyy. Helmaa vielä vähän lyhennän ja kyllä kelpaa taas nautiskella tulevista hellepäivistä.

Hellemekko ommellaan tietysti hellepäivänä omenapuun katveessa! Kuvia katsellessa tuli mieleen tekemäni mekko ja hattu viime kesältä. Järven rannalla silloinkin.

PS. Ja arvontaan ehtii vielä osallistua muutaman päivän ajan.

Kesän värit

2011-06-20T21:14:00.000+03:00

Tämän kesän värit kotona: turkoosi, heleän vihreä ja uutena keltainen. Vaatetuksessa farkunsininen, valkoinen ja uutena vadelmanpunainen. Ylipäätänsä punaisen eri sävyt pinkistä oranssiin. Tänä kesänä ei siis todellakaan mennä pelkän valkoisen voimalla! Kun vain ehdin käydä maalikaupassa, niin sitruunankeltainen maalipensseli viuhuu.

Juhannuspaussi tulee sopivasti. Otan ihan rennosti ja nautin. Luulenpa vain, että otan tuon hyttyskatoksen mukaan. Voipi tulla tarvetta...

Rentouttavaa keskikesän juhlaa!

Kesäinen arvonta

2011-06-16T09:06:00.000+03:00

Näin kesän kunniaksi haluan suoda teille rakkaat lukijat mahdollisuuden osallistua arvontaan. Palkintona varmasti monille tuttu ja aivan ihana emalikyltti toivomallaan numerolla! Malleja on runsaasti ja niitä voi ihailla tanskalaisen Ramsignin sivuilla. Itselläni onkin jo mielessä, millaisen kyltin haluaisin ja minne sen laitan.

Osallistua voi jättämällä kommentin tai laittamalla sähköpostia ympäri maailmaa. Toisen arpalipukkeen saa linkittämällä arvonnan omaan blogiin kuvan kera. Muista kuitenkin mainita tästä. Aikaa on kesäkuun loppuun eli 30.6 asti. Onnea matkaan!

PS. Toivottavasti kommenttien jättäminen onnistuu, kun siinä on ollut viime aikoina vähän ongelmia. Jos tulee jotain häikkää, pääasia että kommenttiin jää jokin nimimerkki ja ainahan arpalipukkeen voi tosiaan jättää sähköpostiin.

Tein täytekakun

2011-06-14T21:40:00.000+03:00

En ole juurikaan täytekakkujen ystävä. Eläessäni olen tehnyt yhden ainoan täytekakun itse alusta loppuun. Äitini on ollut täytekakkujen mestaritekijä ja tehnyt lukuisia tilauskakkuja, joiden tekemisessä olen toki auttanut. Siskoni on taas opetellut eräässä arvostetussa konditoriassa Helsingissä herkullisten moussekakkujen salat. Niitä kyllä rakastan. Ei ole siis tullut tarvetta itse tehdä kakkuja. Tosin viikonloppuna vinksahti ja päätin tehdä elämäni toisen täytekakun. Jotta motivaatio olisi pysynyt yllä, valitsin kerroskakun tekemisen kaikkine oheishärpäkkeineen sisältäen mahdollisimman paljon uusia juttuja itselle. Kolmannen kerroksen jätin suosiolla pois, koska syöjiä ei ollut tarpeeksi.

Inspiraatiota hain kakkublogeista. Tein tummat kakkupohjat. Kostukkeena käytin laimennettua tyrnilikööriä ja sitten kerros lakkahilloa. Täytteeseen kermaa, tuorejuustoa, valkosuklaata ja daim-rouhetta sekä lakkoja. Päälle kreemiä ja sitten suklaamarsipaania (tavan marsipaaniin kaakaojauhetta, tomusokeria ja voita). Koristeita kokeilin tehdä sokerimassasta. Tämäkin ihan uusi ja pahvilta maistuva tuttavuus. Hermo meni eikä täydellisiä ruusuja tullut, mutta piparkakkumuoteilla muunlaisia melko siedettäviä kukkasia kyllä.

Kakku oli onnistunut siihen nähden, että se oli opetusversio. Leikkautui täydellisesti. Kostutus mainio ja täyte täydellinen. Raikkautta kaipasin ja siskoni ehdotti lakkahillon sijasta tyrnihilloa. Isäni kaipasi päälle kunnon kermaa ja mielestäni olisi sopinut myös paremmin. Mutta muutenhan tällainen komistus nautiskellaan huvimajassa kukkasten keskellä ruusukupeista kahvia juoden. En ole ollenkaan varma, milloin elämäni kolmas täytekakku tehdään. Mielestäni marjat, kermat ja se ihanan kostea suklaakakku erikseen tarjottuna, mutta yhdessä syötynä, on kuitenkin ehkä se mun juttu...

Äidilläni on ihana ruusukuppilajitelma.

Kukkia on juuri nyt ihanasti! Ja miten vanhat ristipistotyynyt näyttävät nykyään niin kivoilta?

Löysin eilen kirpparilta teekannun itselleni parilla eurolla ja rakastuin siihen heti.

Kokeilin kakun koristamista myös luonnonkukkasin. Juhannusruusuversio näytti kuulemma heinähatulta.

Hulluttelijan muffinssit

2011-06-05T19:14:00.000+03:00

Ystäväni syntymäpäivän koittaessa päätin yllättää hänet leipomalla muffinsseja. Inspiraation sain eräästä tämän kevään Anna-lehdestä, josta kokeilin reseptiäkin.

3 munaa
1½ dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunamehua
1 dl sulatettua voita

KUORRUTUS
3 dl tomusokeria
25 g sulatettua voita
100 g tuorejuustoa
2 rkl sitruunamehua
elintarvikeväriä ja koristeita

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää munavaahtoon. Raasta pestystä sitruunasta uloin keltainen kuori ja lisää taikinaan sitruunamehun kanssa. Lisää lopuksi voi. Täytä muffinssivuoat kahdelta kolmasosaltaan. Kypsennä 175 asteessa noin 15 minuuttia. Koristele jäähtyneinä.

Sekoita keskenään voisula, tomusokeri ja tuorejuusto. Mausta sitruunamehulla. Värjää kuorrutus halutessasi eri väreillä. Kuorruta ja koristele! Bling bling.

Oli kivaa hullutella ja pitää hauskaa hyvässä seurassa pikkutunneille asti. Ihanaa omistaa ystäviä, jotka osaavat ottaa rennosti ja nauttia elämästä. Heidän seurassaan voi olla rauhassa oma itsensä ja välillä irrotella oikein kunnolla. Juhlan kunniaksi kokosin kiharani useilla kukkasilla ja koristelin kyntenikin teemaan sopivaksi. Piilottelimme askartelemiani viirejä kukkapenkkeihin ja kikattelimme oikein kunnolla. Tänään on loikoiltu pitkään ja käyty vielä yhdessä nauttimassa puutarhakahvit.

Romua, raparperia ja vanha mekko

2011-06-01T20:06:00.000+03:00

Olen pyöräyttänyt raparperista jo kaikenlaista. Paras piirakka on tietenkin sellainen, johon tulee kermaa ja voita. Viimeiseen raparperipiirakkaan tein kahdesta eri ohjeesta täytteen. Siis ensin kermatäyte ja sen päälle vielä sokerikaurahiutalevoitäyte. Namia. Ja kermatäytteeseen raastoin vielä ison kasan valkosuklaata mukaan. Ei pöllömpää ei. Lisäksi olen keitellyt raparperista juomaa jotenkin näin:

noin 1 kg raparperia
3 litraa vettä
2 dl sokeria
2 dl tummaa sokeria
1-2 sitruunan mehu
kanelitanko, vaniljatanko tai jotain oman maun mukaan

Kuoritaan ja pilkotaan raparperit. Keitetään 10 minuuttia muiden ainesten kanssa. Annetaan jäähtyä, siivilöidään mömmöt pois ja nautiskellaan kylmänä. Kivennäisveden kanssa mainiota. Miksei muunlaisenkin kuplivan.

Vetäisin viikonloppuna yksiin kesäjuhliin tekemäni vanhan mekon ylleni ja hyppelin siinä hetken. Ihanaa pellavan ja puuvillan sekoitusta. Kellohame ja korsettimainen yläosa. Alushameessa tietenkin tylliä. Sellaista maalaisromantiikkaa. Hetken fiilistelin menneitä.

Kävin poimimassa kaksin käsin kieloja, kun äitini mainitsi, että heidän uusilla maillaan on iso kielometsikkö. En muista, milloin olisinkaan nähnyt niin paljon kieloja niin isolla alueella ja tuoksu tuli jo puolitiehen vastaan. Löysin myös autiotalon, jonka pihalta napsin sylillisen syreenejä. Tietenkin oli kaikki paikat tutkittava ja autonromujen keskeltä löytyi myös kaikenlaista muuta kiinnostavaa romua, kuten emalivateja ja -sankoja, teräskattiloita ja -astioita, sinkkinen kastelukannu, kippoja ja kuppeja sekä yksi todella makea rautainen jakkara. Ja nämä kaikki omilta mailta. Sieltä niitä voi sitten tarpeen tullen hakea...

Pikamekkoja

2011-05-29T21:40:00.000+03:00

Tänä viikonloppuna on tuunattu pari mekkoa pikaisesti. Siis jos aikaa ei oikein ole (eikä rahaakaan viitsisi tolkuttomasti käyttää) ja silti haluaisi uusia mekkoja, niin näin se käy. Ostetaan siis kirpparilta muutamalla eurolla naisten pitkä puolihame. Sellainen, jossa on isot napit edessä eikä sellaisenaan ikinä käyttäisi, mutta kangas houkuttaa. Ratkotaan nappilistat pois ja mallaillaan puolihametta itselle mekoksi. Ommellaan sauma yhteen vetskarin kera. Rinnan alle ommellaan silkkinauha ja pikkuinen rusetti ja sitten vain helmat hulmuamaan.

Toinen vielä joutuisampi tapa on se, että sisko tuo äskeisen mekkosen innoittamana pitkän puolihameen näytille, joka on liian iso, mutta juuri sopiva vedettäväksi kainaloihin asti. Sitten ei tarvitse tehdä muuta kuin kurottaa kättänsä ja ottaa ensimmäinen nauhanpätkä, joka pöydällä sattuu olemaan ja sipaista rinnan alle rusetiksi. Että miten nopeaa ja helppoa!

Pitsiä, rimpsua, hörhellystä

2011-05-20T19:22:00.000+03:00

Bloggaamiseni pyörii näemmä aina samoissa aiheissa. Ompelin nimittäin taas tyynynpäällisen. Tällä kertaa vanhoista tyynyliinoista ja niiden pitseistä. Kuvia tietysti tulee myös kukkasista. Mistäpä muustakaan. Kuvatessa satuin juomaan kahvia ja mutustelemaan suklaata. Täydellistä. Sitten ujutetaan mukaan vielä tänään ostetut korkkarit. Huomataan sen jälkeen, että uudessa paidassa on myös rimpsua sekä uudehkossa laukussa ja hameessakin, joka piti laittaa päälle. Pahus soikoon. Lukemisena parhaillaan Huoleton ja hienostunut koti -kirja. Pengottu tänään koko kangaskauppa läpi tietynlaista ruusukangasta etsien ja kysytty Stockan kenkäosaston myyjältä, onko heillä sellaisia ballerinoja, joissa on kunnon hörhellys päällä. No olihan siellä mm. nämä söpöliinit eri väreissä. Ainiin ja samalla tuli hankittua uusi kiharrin.

Onpa tyylini toisinaan melkoisen romanttinen ja naisellinen. Toivottavasti teitä ei jo ällötä ja kyllästytä. Itse tarvitsen ainakin kunnon sillileivän tämän kaiken vastapainoksi. Mukavaa viikonloppua!

Hame ja hajuvesi

2011-05-15T14:36:00.000+03:00

Ehdin eilen napata torilta mukaani valkoisia pelargoneja. Odottelevat tosin vielä kassissa istutusta. Tätä viikkoa on ilahduttanut hyvän ystävän tapaaminen ja hänen tuoma hajuvesi. Olen aivan suunnattoman hullaantunut pulloon tai tarkemmin sanottuna korkkiin. Oli pakko kiljaista ääneen pakettia avatessa, vaikka kahvilassa istuimmekin. Tuoksussakaan ei ole valittamista. Hajuvesien luonnehdinnat ovat muuten mielestäni huippuja.

"Se vie mukanaan pitämään hauskaa, olemaan onnellinen ja nauttimaan auringon lämmöstä. Se on tuoksu täynnä nuoruuden energiaa ja positiivista, iloista tunnelmaa. Daisy Eau So Fresh saa olon tuntumaan onnelliselta ja tyytyväiseltä. Sen tuoksu on kevyt, elegantti ja täynnä viehätysvoimaa. ...Innostaa naisia olemaan rohkeita, tyylikkäitä, herttaisia ja omintakeisia. Hän kutsuu mukaaansa kävelylle nurmikentälle ja kehottaa nauttimaan kaikesta siitä, mitä elämällä on tarjottavanaan... " (Teksti poimittu täältä)

Kukapa tätä ei haluaisi? Käytän mielelläni tuoksua, joka on leikillinen ja hivenen härnäävä sekä hienostunut, mutta ei liian vakavamielinen. Tekisikö tuoksu minutkin tällaiseksi?

Kyllä vain, sänky petaamatta...

Tässä pieni ompelutyö. Marimekon kankaasta puolihame. Kaava Joka tyypin kaavakirja ykkösestä. Olen tykännyt mallista ja muunnellut helmaosaa vekistä kelloon. Kaavakirja kakkosessa on mukana myös ohjeita ilman kaavoja ommeltaviin vaatteisiin. Kaavojen kanssa puljaaminen on välillä todella rasittavaa, joten luulenpa, että tekaisen seuraavat hameet näiden ohjeiden perusteella. Tässä pari esimerkkiä.

Valmis mekko

2011-05-08T20:20:00.000+03:00

Kyllä vain, juhlamekko tuli ajoissa valmiiksi. Kangas shampanjan väristä juhlasatiinia. Yläosan kaava Suuri Käsityö 4/2011 ja alaosa peruskellohelma polven alle. Mekon alla useita metrejä mustaa morsiustylliä, joka olikin tämän mekon kallein hankinta ja yllättäen työläin tehdä. Musta vyö on ommeltu taftista. Olen kerrankin oikein tyytyväinen lopputulokseen, jossa oli ihanaa juhlia. Muutenkin kunnon juhliminen ja tälläytyminen mukavassa ja hauskassa seurassa oli kerrassaan ikimuistoista.

1. Opettelin vasta nyt ompelemaan piilovetoketjun ja kyllä kannatti! Ei ollut mitenkään vaikeata ja netistä löytyi hyvät ohjeet. Lisäksi taas muistin, että joka työvaiheen jälkeen kannattaa työtä sovittaa. Ja jos tekee lakanakankaasta koekappaleen, olisi todella fiksua tehdä tarvittavat muutokset myös lopulliseen työhön.

2. Juhlapäivänä käytin neljiä eri korkokenkiä. Hepsankeikka mikä hepsankeikka. Mutta menemistä riitti aamupäivästä yömyöhään.

3. Meikatessa katsoin mallia Marilynin kuvasta (ystävän hyvä ja oikeasti toimiva neuvo).

4. Rakastan entisajan glamouria, hulmuavia helmoja ja lainekampauksia.

5. Tehdessäni tyllialushametta ompelin viiden metrin matkalta nelinkerroin olevaa tylliä kiinni, jonka jälkeen huomasin, että ommel meni pieleen. Tuskastuin, kaivoin suklaalevyn esille, haukkasin siitä suoraan paloja ja lähdin kävelylle, jonka jälkeen purin työn.

6. Jälleen kerran lupasin itselleni, etten jätä tällaisia ompelutöitä viimetippaan. Suunnittelin tätä kuitenkin jo lokakuussa.

7. Kiinnitin mekkoon lähtiessä viisi hakaneulaa varmistamaan, että pysyy yllä.

8. Ennen kuin laitan mekon pesuun, puran alakäänteen ja ompelen uudelleen paremmin.

Tässä myös kahdeksan tosiasiaa itsestäni tämän juhlamekkosen myötä. Kiitos siis Mustakissa tunnustuksesta ihanan kissamaisessa blogissasi! Ja arvatkaas, kuka suunnittelee jo seuraavaa mekkoa...

Yhtä juhlaa

2011-05-03T17:56:00.000+03:00

Pikkusisko pisti parastaan ja järjesti vappuna juhlat. Sain kunnian leipoa suklaakeksejä ja karjalanpiirakoita, mikä nyt oli ihan vaatimatonta verrattuna sisko-kullan useisiin kakkuihin, leivoksiin, pikkuleipiin ja suolapaloihin. Elämä on muutenkin ollut pitkästä aikaa yhtä juhlaa ja juhlien suunnittelua. Joskus näinkin! Juhlahetket saavat hyvälle mielelle, kuten myös saamani tunnustus Hyvä Mieli -blogista.

Kiitos! Kannattaa kurkata. Todellakin samaisen tunnuksen arvoinen paikka. Itse ainakin viihdyn siellä, kuten niin monessa muussakin blogissa. Kiitos kaikista rentouttavista hetkistä arvoisat muut bloggaajat!

Voikaa hyvin!

Lähden tästä ompelemaan perjantaiksi uutta juhlamekkoa...

Keittiötä funtsiessa

2011-04-28T14:40:00.000+03:00

Neljä ylintä kuvaa poimittu sisustuslehdistä (Glorian kodista ja Koti ja keittiö -lehdistä muistaakseni). Ideakuviksi mökkikeittiötä ajatellen. Nopealla vilkaisulla huomaakin, että haaveilen valkoisista pinnoista niin seinässä, katossa kuin lattiassa. Kaappien ovet valkoisina myös. Sisustusvärinä houkuttaa turkoosi ja vaaleanvihreä. Keltainen voisi sopia ripauksella mukaan.

Ens alkuun ehdotan vain puista tasoa ja keittiökaappien ovien virkaa ajaisi verhot, kunnes hyvät keksittäisiin. Tasotilaa olisi hyvä olla, koska tämä tyttö ainakin tykkää häärätä keittiössä. Katsotaanpa, milloin keittiön oikeasti pääsee hääräämään. Glögit ensi jouluna toivottavasti!

Vaaleanpunainen hella on kyllä melko söpö. Tosin se on aika iso, matala ja vähän risakin, joten saa nähdä, näytetäänkö sille lekaa. Hella voisi olla pienempi, jotta viereen mahtuu sähköhella. Jääkaappi ei auta muu kuin integroida jollain konstia komeroon. Tiskikoneellekin tulee paikka valmiiksi, jos vaikka talossa joskus vakituisesta asutaan. Nykyisen sähköhellan vieressä oleva ovi kammariin joudutaan ehkä sulkemaan ja sen eteen mahtuisi pieni astiakaappi. Ikkunan eteen onkin jo odottamassa varastossa pöytä ja tuolit. Pieni keittiö, josta kulku olohuoneeseen, eteiseen, kellariin ja kammariin. Talon keskipiste siis.

Ainiin, kevättulvat ovat ehkä vieneet laiturimme. En ehtinyt asiaa tarkistamaan. Naapuri vain kertoi aamukahvillaan ikkunasta katsellessaan joessa kulkeneen meidän näköisen laiturin. Oli kyllä nostettu rannalle talveksi. Sieltä se sitten padolta löytyy puuhun takertuneena. Samasta paikkaa kuin edellinenkin. Nyt voisi hakea ne molemmat pois.

PS. Mökki siis melkolailla alkuperäiskunnossa oleva rintamamiestyylinen talo. Isoisäni oli rakennustalkoissa aikoinaan mukana.

You can fly

2011-04-23T20:20:00.000+03:00

Pääsiäisen rauhassa ja lepäillessä on ollut aikaa taitella vaikka paperia. Homma, johon näemmä koukuttuu. Kevään voimakoruni on myös teemaan sopiva.

Tällä viikolla moni ystäväni on saanut minut erityisen hyvälle mielelle. Ja olisiko tänään ylipäätänsä voinut olla ihanampaa päivää? Koukkasin muuten päivällä kirppiksen kautta ja ostin ison kassillisen uutukaisia sisustuslehtiä muutamalla eurolla. Aah, mitä lukuhetkiä onkaan luvassa.

Pääsiäiseen

2011-04-21T13:36:00.000+03:00

On se jännä, kun pitkä vapaa odottaa, niin kamala väsymys iskee juuri ennen sitä. Niin kävi nytkin. Olen yllättäen ihan poikki. Aamulla heräsin auringon paisteeseen ja olin onnellinen, kun olin nukkunut pitkään. Jatkoin unia ja vasta myöhemmin katsoin kelloa, joka oli puoli kahdeksan. Olihan se toki kaksi tuntia enemmän kuin normiaamuna. Nyt pitäisi ryhdistäytyä, siivota ja laittaa koti lopulliseen pääsiäiskuntoon. Sitten voikin taas jatkaa loikoilua.

Päärynäpiirakan ehdin jo toki leipoa tällä viime syksyisellä omenapiirakkani reseptillä. Vaihdoin vain omenat säilykepäärynöihin ja sitruunajogurtin päärynäjogurttiin. Huomenna on suunnitelmissa valmistaa intialaista ruokaa. Palak paneeria meinasin. Juuri sain grillattua munakoison ja kesäkurpitsan viipaleet, jotka laitan pian marinoitumaan oliiviöljyyn. Eikös juhlapyhät olekin herkuttelua varten? Lammaspaisti odottaa sitten pääsiäispäivää.

Rentouttavaa pääsiäistä!

Tilkkutäkki söpönlainen

2011-04-17T15:12:00.000+03:00

Sain vihdoin viimein ommeltua tilkkutäkkini kokoon. Siitä piti tulla raikkaan keväinen. Käytin kolmea vanhaa kirpparilta löytynyttä flanelliyöpaitaa, yhdet verhot ja yhtä uutta kangasta. Lopputulos on kuitenkin aika söpö. Varsinkin kun taustakankaaksi päätin laittaa vaaleanpunaista flanellia. Ainakin pehmeä peitto!

Muutenkin olen hemmottellut itseäni uusilla korkkareilla (vappu mielessä), ruusunipulla ja hyvällä ruualla. Liekö sitä lohtushoppailua ja -syömistä parhaimmillaan. Mene ja tiedä, mutta olo oli mainio. Kaiken on kruunannut vahva maitokahvi ja suklaakakku tällä ystäväni suosittelemalla ohjeella (ja kun malttaa pitää vain lyhyen aikaa uunissa, niin nautinto on vielä ihanampi). Ja tämä lämmin aurinko!

Kahvia ja vieraita

2011-04-11T10:55:00.000+03:00

Ihana mennyt viikko. Kavereita, ystäviä, läheisiä ja rakkaita käynyt. Monta kakkua, piirakkaa ja keksiä leivottu. Ruokaa laitettu ja kahvia keitetty. Hauskoja puheluita ja viestejä. Paljon kukkia saatu. Kävelyjä auringossa, lorvimista ja vanhojen lehtien lukemista. Jes, just tästä tykkään. Tänäänkin ihan vain vapaalla.

PS. Isäni toi terveisinä puutarhamessuilta tomaatin minulle. Viikonloppuna muutama jo punastui. En ole kylvänyt tänä keväänä (vielä ainakaan) mitään. Tilasin äidiltäni valmiiksi istutettuina yrttiruukkuihini mm. persiljaa, ruohosipulia ja korianteria. Helppo elämä houkuttelee nyt. Jos joku sattuu muistamaan, millainen taimishow täällä vuosi sitten oli. Nyt juon kahvikupistani ennemmin kahvini ja leivon kakkuvuokissani kakkuja kuin istutan tilan puutteessa niihin taimia. Ja säälin viime kesältä jättimäisen parvekepuutarhani hoitajaa niin paljon, kun joutui loma-aikanani ravaamaan sitä kastelemassa karmeassa helteessä ja raahaamaan tomaatteja kotiinsa. Katsotaanpas, miten nyt käy...

Aurinko ja tyynyjä

2011-04-03T14:07:00.000+03:00

Hei, täällä taas! Vihdoinkin olen päässyt ompelukoneen äärelle. Nyt syntyy viimein ne aurinkoiset kevättyynyt. Tässä pari ja kohta tulee lisää. Kevättä siis rinnassa, vaikka ulkona harmaata. Ikkunatkin on jo pesty ja huusholli siivottu nurkkia myöten. Huomenna töihin jo kevättakki (ihan pakko!) ja toivottavasti jalkaan uudet kevätcamperit. Olen niistäkin niin täpinöissäni. Farkkutytön unelma.

Ajatus tältä viikolta:

"Vaaranna enemmän kuin useimmat ajattelevat turvalliseksi.

Välitä enemmän kuin useimmat ajattelevat viisaaksi.

Unelmoi enemmän kuin useimmat ajattelevat käytännölliseksi.

Odota enemmän kuin useimmat ajattelevat mahdolliseksi."

Kivaa keväistä alkavaa viikkoa!

Loistoviikko tulossa.

Pehmeästi

2011-03-20T16:05:00.000+02:00

Täällä taas kirjoittelee sunnuntaifiilistelijä. Oikein fiilistelijöiden fiilistelijä. Puoleen päivään asti sängyssä seuralaisena Helsingin Sanomat. Lehti tietenkin levitetään ympäri sänkyä ja sängyn ympäristöä. Niin laajalle alueelle kuin suinkin.

Poskia kuumottaa aurinko ulkoilun jälkeen. Ihan vain pehmeästi mennään tämäkin kaunis sunnuntai. Kuunneltukin ihan vain kaikkea pehmeätä, kuten tätä. Ensi viikkoon!

Heittäytymisiä

2011-03-16T18:25:00.000+02:00

Melkoinen väsymys ja kiire painaa, mutta mieli on virkeä ja valoisa. Monta iloista asiaa on tapahtunut, joiden avulla jaksaa painaa. Taas on elämä pitänyt huolta. Sen kunniaksi pino keksejä ja lasillinen maitoa.

Ja töihin mennessä ja tullessa paistaa aurinko! Tule kevät, tule kesä! Täällä ollaan valmiita heittäytymään.

Kuvat Accessorizen uudesta kuvastosta.

Ps. Suveliinalla on ihana arvonta blogissaan!

Kaikki on turhaa ilman...

2011-03-06T18:10:00.000+02:00

Onneksi pakastimessa on vielä marjoja ja isältäni tuli ruokatoimitus: vastaleivottua ruisleipää, sämpylöitä, maalaismunia, pakastettuja herkkutatteja, hirvipaistia, iso sylillinen oksia maljakkoon vihertymään ja mikä parasta pieni rasiallinen mämmiä. Sitä kun ei syö isäni lisäksi kuin minä, joten sain vuoden ensimmäisen mämmihetkeni.

Ostin kaupasta melkoisen julistavaa vessapaperia. Pari kertaa on mennyt ajatuksia rullasta lukien. Muutoin ajatukset ovat pyörineet tahtomatta tulevaisuudessa ja ensi kesän suunnitelmissa. Ihan kivalla tavalla kylläkin. Eniten olen kuitenkin inspiroitunut läheisistäni. Sellaisten ihmisten seurassa kannattaa olla, jotka saavat sinut sädehtimään ja innostumaan.

Mustaa, keltaista ja vihreää, kiitos!

2011-02-27T13:56:00.000+02:00

Olen alkanut himoita kotiini mustaa, keltaista ja vihreää. Sitä onkin eletty jo jonkin aikaa melkoisessa pastellitaivaassa. Eilen ostin pätkän mustavalkoista kangasta ja alkavan maaliskuun kunniaksi narsisseja, krookuksia ja helmililjoja. Hiphei, tervetuloa kevät ja kaikenlaiset kivat menemiset ja tekemiset!

Ostin myös Joka tyypin kaavakirja kakkosen. Aijai, kun tekisi mieli ommella vaatteita nyt heti. Toukokuussa, kun kiireeni helpottavat, alan ommella vaatteita (toivottavasti). Kirja inspiroi ainakin kynähameen, juhlamekkosen ja ylipäätänsä kaikenlaisten mekkosten ompeluun.

Muuten juhlamekkosten, kevätvärien, opiskeluiden, työtehtävien, ruuanlaiton, ystävien tapaamisen, siivoamisen, urheilemisen jne. lomassa ovat mielessä pyörineet jo jonkin aikaa eettiset kysymykset ja ajatukset (miten niitä nyt onkin taas sattunut omalle kohdalle niin monia). Niihin on vain itse kunkin etsittävä omat ratkaisunsa ja päätöksensä. Moni ongelma ja asia on itseasiassa viime aikoina ratkennut. Siitä on tietenkin seurannut paljon hyvää ja vapautunutta energiaa eri elämänalueille.

Siispä kevyin mielin kevääseen!

Ps. Haluan kiittää Suveliinaa tunnustuksesta, jonka olen saanut jo aikoja sitten. En suinkaan ole kokonaan sitä unohtanut. Ja tervetuloa uudet lukijat!

Nurkissa pyörimistä

2011-02-21T18:37:00.000+02:00

Viikonloppuna käväisin Fidan mylläkkäpäivillä. Löysin kankaita, vanhoja kehyksiä ja tunikan. Käväisin siskollani ja löysin itselleni täkin ja täydellisen vyön tunikaan. Sitten käväisin vanhempieni luona ja löysin lisää kankaita, toisen täkin, vanhoja kasvikuvia ja äitini kirpparilta ostamat vanhat Kotilidet ja lautaset. Siis taas tätä samaa nurkissa pyörimistä ja löytöjen tekemistä. Varmasti tekisin löytöjä omista nurkistakin, jos niissä rupeisin oikein kunnolla pyörimään.

Vaan miten saisi vanhat kämäset täkit puhtaaksi?

Ihmeellisen ihana ja kaunis aamu tänään. Tajusin työmatkalla aivan ykskaks, että onkin jo valoisaa. Aamukahvit hörpin töissä auringon paistaessa kera suklaapalasen nauttien kauniista talvimaisemasta. Päivällä sain kertoa itselleni tärkeistä asioista, pikkuriikkisen elämän filosofiastani ja työni merkityksellisyydestä. Siitä, miten ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siitä, miten aina kannattaa rohkeasti mennä eteenpäin luottaen tulevaisuuteen. Siitä, miten paljon järkevämpää on keskittyä siihen, mikä elämässä on hyvin. Että ihan vain tällaisia pikkujuttuja maanantaille. Perussettiä...

Voi aurinko ja talvi

2011-02-17T11:47:00.001+02:00

Olen ollut päivätolkulla poissa kotoa. Yömyöhään palasin. Paukkupakkasessa kaupungin näyttäessä ihan tyhjältä ja kuolleelta tuli hetkellisesti aivan ontto olo, että vieläkö sitä pitäisi tyhjään kotiinkin mennä. Yleensä kyllä rakastan kotiinpaluita. Mutta vastassa oli pino kortteja ja tervehdyksiä ystäviltä. Täytyy myöntää, että taas aivan yllätyin niistä positiivisten terveisten määrästä. Lisäksi vanhempani olivat olleet viettämässä kaupunkilomaa (toiset rentoutuvat kaupungissa, toiset maalla) luonani. He kun eivät oikein osaa vain olla, niinpä seinät olivat saaneet uuden vaalean maalipinnan. Ajatella! Olin kyllä vannottanut maalaavani ne itse, mutta kuulemma heidän tyttärensä on nyt niin kiireinen ja tiukasti aikataulutettu, ettei hän olisi ehtinyt ennen kesää niitä seiniä maalata... Voih, mitkä vanhemmat. Ihan parhaat. Ja ihan parhaat ystävät (eikä muuten työkavereissakaan ole valittamista).

Tänä aurinkoisena päivänä pitäisi tarttua kirjapinoon ja tehdä pari opiskelutehtävää valmiiksi. Myönnettäköön, tuleva kevät on melkoisen aikataulutettu. Kaikkea tekemistä sitä ihminen itselleen haalii.

Loppuun yksi kuvapoiminta uusimmasta Maalaisunelmasta. Joku kuvassa viehättää. Lieko ripaus kevättä. Lehdestä löytyy myös vastaava ohje kuvassani näkyvään suklaiseen suolapähkinäkakkuun, jonne on työnnetty vielä Dumle-karkkeja. Nam. Jos joku kaipaa ohjetta, voin toki antaa. Ja iso kiitos kaikista jättämistänne terveisistä ja viesteistä! ♥

Edit. Siis tässäpä tämä: SUKLAA-SUOLAPÄHKINÄKAKKU :)

150 g voita
3 munaa
2 dl sokeria
3 ½ dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
12 Dumlea

Kuorrutus:
100 g maitosuklaata
100g tummaa suklaata
(tai 200 g jotain siltä väliltä)
2 dl suolapähkinöitä

- Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele irtopohjavuoka (22 cm).
- Sulata voi. Vatkaa munat ja sokeri kevyeksi vaahdoksi.
- Yhdistä jauhot. Lisää seos siivilän läpi munavaahtoon. Lisää myös voi.
- Kaada taikina vuokaan. Paloittele karamellit ja painele ne taikinaan.
- Paista kakku uunin keskitasolla 10 minuuttia.
- Anna jäähtyä ja irrota kakku vuoastaan.
- Sulata kuorrutteen suklaat erikseen mikrossa tai vesihauteessa.
- Kaada pähkinät kakulle ja valuta päälle sulat suklaat.
- Siirrä kakku kylmään jäähtymään.

Pikkuleipiä ystäville

2011-02-14T12:38:00.000+02:00

Hyvää ystävänpäivää!

t. Sini

PS. Ihan pikaisesti täällä tällä kertaa...

Ikuinen kesä

2011-02-06T12:23:00.000+02:00

Tein makuuhuoneeseen ikuisen kesän juhannusruusulla. Tasan viisi vuotta olen katsellut ja ihastellut edellistä tapettia, mutta eilen laitoin uudet seinälle. Tuli vain voimakas tunne, että nyt pitää tehdä jotain. Tapetointi oli melkoista säätämistä taas alkuun. Iskin suoraan vanhan päälle ja jalkalistakin meni siinä tohinassa jostain kumman syystä poikki. En ehtinyt edes ihastelemaan lopputulosta tiukan aikataulun vuoksi. Viime yönä sitten kotiin tullessa sain slaagin ja ehdin jo hetken katua tekosiani. Mietin vain, että pääni hajoaisi jos olisi pieni huone ja neljällä seinällä tuota. Mutta mikäs oli tänä aamuna herätessä... Tykkään tietenkin!

Viime öinä olen valvonut paljon ja ajatellut kaikenlaista. Se vie mehut päivisin. Tänä aamuna olen kuunnellut ystäväni minulle tekemää soittolistaa (ihmeellistä, kaikkea ihanaa ne ystävät tekevät!) ja syönyt kunnon energiaa antavan aamiaisen. Seuraavaksi on kahvin ja suklaakakun vuoro. Luonnollisesti. Ja sängyssä tietenkin. Niin ja nämä värithän tietävät kevättä! Täkkiinkin olen jo leikannut tilkkuja vanhoista flanelliyöpaidoista ja verhoista.

PS. Kiitos tunnustuksista Hyvä mieli ja Mustankissan tytär! *hymy*

...muista hymy!

2011-01-30T12:54:00.001+02:00

Olen iloinen, kun sain tällä viikolla hirmuisen hyvää ja reipasta palvelua vaatekaupassa. Sovituskoppiini kannettiin koko ajan vaatteita sovitettavaksi. Myyjä höpötti kanssani ja pähkäilimme sopivia yhdistelmiä. Vaatekaupoille meno vaatii itseltäni aina vähän ylimääräistä energiaa ja ponnistelua. Päädyin silkkimekkoon, farkkuihin ja sähäkkään puolihameeseen oikeastaan vain siksi, kun näytin siinä itseni ja myyjän mielestä niin älyttömän hyvältä. Näköjään sitä vain välillä haksahtaa.

Kynttilöitä, maitokahvia ja naistenlehtiä. Siitä on nautinnolliset kotona vietetyt sunnuntaiset aamuhetket tehty edelleen. Huomasin aamulla, että kukkakimpussani olleet oksat ovat alkaneet vihertää. Mieleeni tuli Helene Schjerfbeckin Toipilas. Samalla aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta ja hymyilytti. Hymyilytti vielä enemmän, kun valmistamani mobilen osat ovat saaneet sisareni vauvan yhdeksi hymyksi. Toimisikohan samat hymynaamat myös meillä aikuisilla?

Ystäväni ulko-ovessa lukee "Muista avaimet ...ja hymy" Minuakin muistuttavat kotoa lähdettäessä pari asiaa. Hymyilen mielelläni työmatkoilla aamuruuhkissa. Yleensä kukaan muu ei tee sitä ja silloin tuntee nousseensa kaiken yläpuolelle ja melkein leijuvansa töihin. Suosittelen kokeilemaan.

Iloista alkavaa helmikuuta!

Kuvien ripustelua

2011-01-23T12:27:00.000+02:00

Viritin kokeilumielessä olohuoneen seinälle narun, johon voi laittaa kaikenlaista roikkumaan. Nyt mallailen kuvilla, joita sattui käden ulottuvilla olemaan. Ehkä viritän toisenkin narun (ja jos hurja olen, niin kolmannen). Niihin voisi ripustaa valokuvia, kortteja, kuvia unelmista, runon pätkiä... Mielessäni on kuva kollaasimaisesta kuvaseinästä. Pikkuhiljaa alkaa myös kangaspinoistani syntymään kokonaisuuksia tilkkutäkkejä varten. Makuuhuoneeseenkin olen jo ostanut uudet tapetit (eivät kyllä ole seinässä). Hommat siis etenevät, hyvä minä.

Hyvä viikko takana ja taas on meneillään joutilas sunnuntai. Eilen olen viettänyt mitä ihanimman päivän ystävieni seurassa. Mieleni on siitä virkeä. Muistelimme yhteisiä menneitä hetkiä yli kymmenen vuoden ajalta ja suunnittelimme tätä vuotta, joka tulee pitämään sisällään paljon yhteisiä hetkiä ja varsinkin juhlahetkiä. Voi, miten olimmekaan innoissamme! Pian on ystävänpäivä ja nyt voikin jo suunnitella, miten muistaa ystäviänsä. Ystävyyssuhteet ovat arvokkaita ja niitä kannattaa vaalia. Ehdottomasti juhlimisen arvoinen asia siis.

Jääkaapissa on vielä leipomiani kakkuja, ihailen saamaani kukkakimppua ja tämän sunnuntain vietän jälleen kerran uuden kirjan parissa. Tällä kertaa on vuorossa 20 valoisaa ja viihtyisää kotia Skandinaviasta. Ainakin paljon sisustuskuvia luvassa. Niihin aion uppoutua ihan just.

Antaa palaa

2011-01-16T11:12:00.000+02:00

Bloggaan näemmä viikonloppuisin, jolloin kantava ajatus tuntuu olevan suloinen joutenolo. Rakastan sunnuntaisia aamuja ja pitkiä aamupaloja. Tämä aamukin on vietetty lukuisten kynttilöiden loisteessa kirjaa lukien, punertavaa taivaanrantaa ihaillen ja aamupalaa syöden tilkkutäkin mutkassa.

Tällä viikolla minua on kiehtonut ajatus, jonka luin eräästä kirjasta. Nimittäin ehdotus suunnitella ja toteuttaa sellainen päivä, joka tuottaa mahdollisimman paljon mielihyvää ja onnen hetkiä itselle (ja miksei muillekin). Aloin työstää ajatusta ja kieltämättä viikonloppuni ovat ylipäätänsä täynnä mielihyvää tuovia asioita. Entä arki ja työpäivät? Ajatus tuntui alkuun hurjalta, mutta työviikkoni on ollut tavallista antoisampi. Hassu juttu.

Tein kynttilän jämistä uusia lasipurkkeihin (tätä en ennen joulua ehtinyt). Osan purkeista koristelin voimaannuttavin kuvin ja tekstein... Sellaisia ansaitsee kyllä kaikki.

Tämä viikko on ollut hyvä, ensi viikko pitää sisällään kaiken tarvitseman,

joten antaa palaa!

Ps. Tänään oli lukuvuorossa Talviunelmia -kirja. Harmittelin alkuun sisustuskuvien vähäisyyttä, mutta teksti vei mukanaan. Takakannessa sanottua: " Kirja on ylistys oleskeluun ja rauhoittumiseen luodulle talvelle, perinteille, vanhoille esineille ja taloille sekä hyvää tekevälle hitaudelle; pian ei enää tahdokaan lähteä talvea pakoon." Juuri tänään tuntuu kuin rakastaisin talvea yli kaiken. Inhoamani tammikuukin tuntuu hyvältä.

Nauti kodistasi

2011-01-09T13:11:00.000+02:00

Tämä viikonloppu kun on nähtävästi ollut niin kerrassaan söpöläinen ja hempeä, että jatketaan samoilla linjoilla. Eilen tein vielä kaksi tyynyä jämäpaloista. Toiseen painoin sabluunalla tekstin ja kuvan.

Nyt vain sunnuntaina nautiskellaan. Juodaan kuumaa maitokahvia ja syödään suklaata. Olen lueskellut uutta Nauti kodistasi -kirjaa. Kirja painottaa tekemään kodista omannäköisen ja sellaisen, missä nimenomaan itse viihtyy ja tavallinen arki tuntuu hyvältä ja kauniilta. Näin lempeän sunnuntain kunniaksi pieni lainaus oman lepopaikan tärkeydestä:

" Ei työtä ilman lepoa, sanotaan. Mutta kun katselemme elämäämme, voi kuvitella, että olemme unohtaneet tuon sanonnan. Vaikuttaa siltä, että jokainen on pysyvästi matkalla töistä kotiin, päiväkotiin, kuntosalille tai ruokakauppaan. Hengähdystauko ja lepo päivän tapahtumien jälkeen unohtuvat usein kokonaan. Vain kotieläinten asiat tuntuvat olevan oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Ne kaivavat touhukkaina pesän ja käpertyvät siihen häpeämättä nukkumaan. Erittäin inspiroivaa. Sellainen lepopaikka pitäisi olla kaikilla. "

Levollista sunnuntaita!

Huomenna koittaa se tavallinen, mutta kaunis arki.

Tyynymaassa

2011-01-07T17:26:00.000+02:00

Voiko sohvatyynyjä olla koskaan liikaa? Ei voi, jos minulta kysytään. Isäni kävi kylässä toissapäivänä ja ilmoitti kohteliaasti, että menee sohvalle makuulle ja pahoitteli, että hänen on siirreltävä vähän sohvatyynyjä. Eipä se haitannut. Minä sitten siirtelen niitä harmonisiin kokonaisuuksiin ja kasailen jakkaroiden päälle pinoja ja pahimmillaan kokoan keittiön tuoleille kokonaisuuksia. Tarvisisin muutaman aivan ehdottomasti lisää. Nyt niitä on ilmestynyt nuo neljä alempana olevaa tyynyä. Ihan näin hempeissä tunnelmissa ei mennä, vaan mukaan mahtuu myös neutraaleita versioita.

Mitä kotona puuhasteluuni tulee, niin tällä hetkellä olen teippaillut tapettimalleja seinille ja levitellyt kangastilkkuja pöytien kulmille. Ihan tätä perusmeininkiä eli hirmuisesti suunnitelmia ja ideoita ja ennen kaikkea niistä nauttimista. Ei lainkaan hassumpaa, vaikkei sitä valmista aina niin olekaan. Vielä ei ole iskenyt täällä blogimaailmassa riehuva joulun jälkeinen komeroiden siivousvimma ja rojuterapia. Liihoittelen vielä täällä tyynymaassa ummistaen silmäni sotkulle ja nauttien kukkasista ja kynttilöistä (ostin äsken muutaman kevätesinkonkin jo!). Muuten alkuvuoteni on alkanut muutamilla hyvillä ajatuksilla, joista osa on jo mukavasti toiminnan asteella. Niistä ehkäpä lisää tuonnempana.

Vuoden ensimmäinen

2011-01-01T14:12:00.000+02:00

Onnea uudelle vuodelle!

Aina paremmalle kuin edeltäjänsä.

Tulin peiton alta hetkiseksi pois toivottamaan Teille uudet vuodet ja kiittämään kuluneesta. Tämä viikonloppu vain lepäillään ja katsellaan tulevaan. Paljon suunnitelmia ja haaveita. Tästä vuodesta tulee hyvä, eikö vain?

Paperikuuset ovat pelkistetty versio tästä ihanuudesta. Kaavankin sain ihan samalla istumalla. Tänään kahvia hörppiessä selasin uuden H&M Home -esitteen ja innostuin makuuhuoneen keväisestä ilmeestä. Lisää näkee täältä. Että miten raikasta!

Välitilassa

2010-12-28T19:28:00.000+02:00

Pöh, juuri nyt tulee mieleen parhaat jouluideat, käsityöt, askartelut ja leivonnaiset. Täytyy listata muistikirjaan ensi joulua varten. Kai sentään pari tonttua saa tammikuussa ommella, jos oikein mieli tekee? Jouluna kankaita penkoessa löytyi kasa vanhoja flanellipaitoja. Niitä voi käyttää varmasti vaikka miten. Mieli joulussa, mutta ajatukset aavistuksen jo tulevassa. Sekö näiden välipäivien tarkoitus.

Joulupuu on rakennettu

2010-12-23T16:53:00.000+02:00

Onnellista joulua!

Toivotan.

Kuusi tuotiin juuri sisään. Koristeiksi ehkä äitini virkkaamia lumihiutaleita, joskus ties koska kirpputorilta löydettyjä hopeatähtiä, siipiä tai piparkakkumuotteja. Saas nähdä! Löysin myös rasiallisen tekemiäni makaronienkeleitä ehkäpä kymmenen vuoden takaa. Keittiön pikkukuuseen oli pakko ripustaa muutama.

Jouluisia puuhia

2010-12-20T19:34:00.000+02:00

Voi kunpa joulu ei vielä tulisi. On niin paljon kaikenlaista tehtävää ja tunnelmoitavaa enkä lainkaan ole kyllästynyt.

Mukavia joulutouhupäiviä muillekin!

Kuvista:

* Tein kranssin oveen tuoksumaan. Yllättävän nopea homma.

* Mausteisia piparkakkuja lahjaksi. Suosin ruokalahjoja tänä vuonna.

* Viikonloppuna syntyi ovikranssi maalle. Tarvis hakata vielä uusi naula oveen.

* Lahjapaperi on tänäkin vuonna valkoista ja ruskeaa sekä osa itse koristeltua. Paketointi tuppaa aina jäämään aattoon.

* Nappeja pakettien koristeena tietty.

Yksi punainen joulukoti, kiitos!

2010-12-12T13:12:00.000+02:00

Tällä viikolla olen katsellut vaaleaa kotiani ja verrannut sitä siskoni värikkääseen kotiin (paljon punaista). Sain erittäin päättäväisen 'minä haluan punaisen joulukodin' -ajatuksen. Tuumasta toimeen ja kaappeja penkomaan. Otin esille kaikki vähäiset punaiset jutut lankakerän lopuista ja pitsinauhoista lähtien. Vanhoista pyyheliinoista, verhoista ja tilkuista ompelin tyynynpäällisiä ja osaan tein god jul -painatuksia. Pyykkinaru-teoksen enkelin mekko sai kesäisen version tilalle jouluisen ja pienikokoisen viirinauhan kokosin ihan liimalla juuttinaruun. Kaikenlaisilla pienillä asioilla koti on nyt taas astetta ihanamman jouluisempi. Arvatkaas, kuinka nautin täällä! Niin paljon, että nyt on mentävä jatkamaan piparkakkujen paistamista ja joululahjakäsitöiden valmistamista... ♥

Joskus kuin sadussa

2010-12-06T18:14:00.000+02:00

Viikonloppuna tuntui hetkittäin siltä kuin olisi ollut joulusadussa. Muita ajatus lähinnä nauratti, mutta minulle se oli niin totta. Olin siskoni luona muutaman päivän heidän värikkäässä ja lämminhenkisessä kodissa. Minulle esiteltiin uusimmat roskislöydöt (kirjahyllystä lipastoon ja kaikkea pientä siltä väliltä, kuten astiastoja). Päiväkävelyllä järven jäällä tuntematon mies kantoi pilkkikairassaan hämmentävän suuria kaloja ja antoi yhden meille, niinpä illallispöydässä oli maittavaa filettä kera juuresten. Kynttilät paloivat ja joulumusiikki soi aamusta asti. Tuijotin vain suurista ikkunoista talvista järvimaisemaa ja mietin, miksei tätä ihmeellistä tunnelmaa ole omassa kotona.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi leivoin karjalanpiirakoita ohrapuurotäytteellä. Piirakkapulikka kulki käsveskassa siskon luo ihan varmuuden vuoksi. Joulusadun kodissa ei tietenkään ole telkkaria puhumattakaan mikrosta, kahvinkeittimestä tai vedenkeittimestä. Kaikki sujuu kuitenkin kuin leikki. Vain pannumyssy puuttuu.

Kuvassa näkyvä neulottu torkkupeitto on äitini tekemä kasvivärjätyistä langoista. Kaapin hyllyllä on siskoni virkkaamia neliöitä odottamassa peitoksi kokoamista. Haravanpiikit ovat korutelineenä. Joulusaduissa luumuhillo on omatekemää ja sitä on niin iso klöntti tortun päällä kuin kehtaa laittaa.

Laseja ja alusia

2010-12-01T18:25:00.000+02:00

Joulukuun eka, hui kauhistus. Pelkään aina, että aika menee liian nopeasti joulun alla, kun haluaisin vain viivytellä siinä odottelussa. Ensimmäiset joulutervehdykset on kuitenkin lähetetty. Helpolla tyylillä eli tulostin kuvia, jotka kiinnitin korttipohjaan. Tuo tähtikortti, joka tuosta kulmasta pilkistää. Samalla tyylillä kuin viime vuonna. Tänään askartelin tosin jo seuraavaa satsia ja kunnon väkerrysmeiningillä. Muutamiin joulutoivotuksiin armaille ystävilleni lähti mukana virkattuja glögimukin alusia. Malli omasta päästä. Syyhyttää tehdä lisää huovutettavasta langasta.

Ostin Iittala outletista Oma laseja toistakymmentä. Ykköslaatua kaksi euroa kappale. Olen tyytyväinen, koska olen etsinyt sopivia peruslaseja pitkään. Hakusessa on vielä kauniit viinilasit. Saa vinkata. Tykkään muuten Arabian tämän vuoden jouluesitteestä. Paljon kivoja kuvia ja varsinkin kuvia Paratiisista, jota itseltänikin löytyy. Toivoisinkohan Pukilta tarjoiluvatia, johon todennäköisesti asettelisin ainakin tuollaisia kynttilöitä.

Seuraavat kuvat näpsästy Arabian jouluesitteestä.

Vaaleanpunaisesti adventtiin

2010-11-28T14:44:00.000+02:00

Ensimmäistä adventtia on vietetty tänä vuonna vaaleanpunaisesti ja hymyssä suin. Aamiaiseksi haudutettua ohrapuuroa ja karpalokiisseliä sekä voileipä joulukinkulla. Sitten kanelikahvia kera piparkakkutaikinamöllykän. Aurinko on paistanut koko päivän ja hiukan on synkän marraskuun rakastaja hämmentynyt moisista helmikuisista keleistä. Vuosi sitten satoi vettä. Piparkakut on paistettu. Muutama jemmaan kotiin ja loput pakkaan jouluviemisiksi. Poltin kolme pellillistä lähes mustiksi. Käsittämätöntä, kun vielä seisoo uunin vieressä.

Pari päivää sitten muistin pelastaa kukkivat vaaleanpunaiset pelargoniani parvekkeelta ennen kuin olisivat paleltuneet, kuten hetki ennen viime joulua kävi. Nyt lämmitellään punaviiniglögillä. Kohta juurekset uuniin ja kattaus jouluisen vaaleanpunaisesti. Ei viitsi tällaisena päivänä lojua koneella.

Onnellista joulun odotusta!

Kaappi ♥

2010-11-24T18:04:00.000+02:00

"Haaveenani on toteuttaa ruokailutila uudella ja isommalla pöydällä tuoleineen. Pöytä jo on aitassa odottelemassa. Tuoleista en ole niin varma. Lisäksi ehkä pari avohyllyä ja jonkinlainen pienehkö kaappi astioille tai ainakin sivupöytä, jolla saa lisää laskutilaa keittiöön. Siihen voisi kattaa myös noutopöydän." Näin haaveilin viime kesäkuussa ideakuvineen. Ja nyt eletään toteutuneiden haaveiden kanssa.

Juuri astiakaapista olen haaveillut jo pitkään. Kesällä löysin kaatopaikalle menossa olevan astiakaapin alaosan. Aika kamalassa kunnossa, kun oli ollut ties kuinka kauan ihan ulkosallakin. Sain puhuttua ympäri paikalla olleen isäni tulemaan avuksi pelastusoperaatioon (hänen mielestä olin ryhtymässä jälleen kerran aivan typerään hommaan). Rapsuttelin maalit pois ja epätoivoisesti pesin kaappia sisältä puhtaaksi kokeillen kaikkea juuriharjasta painepesuriin. Lopulta keksin maalata kaapin myös sisältä, koska en saanut pinttynyttä likaa niin hyvin pois, ettei olisi iljettänyt laittaa astioita kaappiin. Kaapin yläosaa ei siis löytynyt, mutta rakentelin liimapuulevystä ja kannattimista avohyllyt kaapin yläpuolelle. Kaappi on sopivan korkea ja iso keittiöön laskutasoksi ja pieneksi noutopöydäksikin sopiva (testattu). Mutta yöpöydän laatikossa on vielä kirjekuoressa jemmassa kaappirahat, joten haaveilu jatkukoon!