sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Sallitaan kaiken hyvän tulla


Unelmointi on ihanaa ja varsin tarpeellista. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä eikä sekään, että uskaltaa unelmoida rohkeasti. On oltava valmis myös vastaanottamaan se kaikki hyvä, mikä itselle kuuluu. Sallittava unelmien ja toiveiden toteutua.

Joskus vastaanottaminen voi olla se vaikein osuus. Voi olla haastavaa tai miltei mahdotonta ottaa vastaan positiivista palautetta, apua, tukea, mahdollisuuksia tai menestystä jopa huomaamattaan. Ja näin pysyä kiinni vanhassa aiheuttaen jopa kärsimystä itselle.

Aarrekarttojen tekeminen, unelmista kirjoittaminen ja tavoitteista puhuminen muille on hyödyllistä. Se on jo askel eteenpäin. Mutta sallitaan myös kaiken hyvän tulla elämäämme! Olemme sen kaiken ihanan arvoisia  




8 kommenttia:

  1. Aarrekartta on hieno väline unelmoinnissa!
    Ja toimiva, kun muistaa unelmoida haluamastaan joka päivä ja vielä uskoa siihen!
    Hurmaavaa naistenpäivää sinulle, Sini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ihania ja rohkeita unelmointihetkiä sinulle!

      Poista
  2. Sain maanantaina tehdä aarrekartan töissä. Olisiko viikko voinut paremmin alkaakaan.
    Niin totta tuo vastaanotto. Sitäkin pitää uskaltaa tehdä.
    Uskalletaan unelmoida ja unelmien tulla elämäämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihanalta viikon aloitukselta! Nyt vain sydän avoimena :) ja mieli rohkeana!

      Poista
  3. Voi kuinka samoissa ajatuksissa kahlataankaan. :)
    Kiva nähdä kuva susta, olin aina kuvitellut sun olevan ihan vaalea. Ihanaa naistenpäivää - voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut ihan vaalea :) itseasiassa nyt vasta puolitoista vuotta elämäni ensimmäistä kertaa tummempana ja näin on nyt hyvä.

      Ihanaa naistenpäivää sinullekin! <3 Ja avoimin mielin kohti tulevaa!

      Poista
  4. Olipas ihanan rehellistä ja ajankohtaista tekstiä. Huomaan itsestänikin, että on oikein pitänyt opetella vastaanottamaan hyvää palautetta, positiivisia kommentteja ja huomiota, kiitoksia. Ennen on ajatellut yleensä aina "no enhän minä" ja vasta iän myötä on tullut ylpeys ja uskallus "no kyllähän minä". Pitää luottaa itseensä tässäkin, tuntea olevansa kiitosten ja palautteiden arvoinen, jotta pääsee eteenpäin, uudelle tasolle.
    Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä :) vastaanottamista joutuu opettelemaan ihan pienissäkin asioissa. Antaminen on niin kovin helppoa ja itselleni ainakin tosi luontevaa. Vahvuutta on osata ottaa vastaan. Tätä taitoa kyllä kannattaa opetella, sillä se on se, minkä avulla pääsee pitkälle :)

      Ihanaa ensi viikkoa!

      Poista

Kiitos viestistä! Vaihdan mielelläni ajatuksia :)