keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Ehkä harmain (ja taianomaisin) päivä






Tänään oli ehkä marraskuun harmain päivä. Harmaudessaan ja sumussaan silti jotenkin taianomainen. Täynnä hiljaisuutta, levollisuutta ja pysähtyneisyyttä.

Paljon mietiskelyä, lukemista, kahvia, villasukkia ja värikkäitä salaattilautasellisia. Kuukauden hitiksi nousi pannulla nopeasti paistetut bataattisuikaleet (kuorimaveitsi!) ja taatelit salaatissa.

Kaikki on tavallaan hyvin selvää.


Tekstikuva täältä.


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Tänä vuonna jotain erilaista


Eikö ole ihan kivaa, että on hämärää ja voi tunnelmoida? Marraskuukin on kohta loppupuolella. Joulun aika on käsillä. Suunnittelin jo, että tämän vuoden joulusta tulee minimalistinen. Kynttilät, valot, kukkia, jotain luonnonmateriaalia, kenties muutama kaunis joulupallo esille. Harmonista ja yksinkertaista. Jos jotain värejä, niin valkoista, hopeaa ja mintunvihreää.



Poikkesin erään ison tavaratalon jouluosastolla ja ensimmäistä kertaa ahdistuin siellä. En nyt kaipaa mitään sellaista. Jouluni löytyy muualta. Se saikin miettimään joulun suorittamista. Todellisille jouluihmisille joulu on ihanaa aikaa. Niin minullekin. Tosin tänä vuonna en aloittanut sitä fiilistelyä lokakuussa. Toisille joulu voi taas olla suorittamista tai aikaa, joka tuntuu ahdistavalta.



Eikö olisi ihanaa, jos kaikki tulisi suoraan sydämestä ja tavalla, joka tuntuu itsestä oikealle ja mieluisalle. Se voi olla tänä jouluna jotain erilaista.




perjantai 14. marraskuuta 2014

Kaikki voi muuttua kirjoittamalla


14.3.2014 aloitin ensimmäisen kerran aamulla heti herättyäni kirjoittamaan. Kirjoitin ja kirjoitin. Kaikesta. Haaveista, nykyhetkestä, menneestä. Kesällä oli hetkiä, jolloin en kirjoittanut. Elin kesällä niin kevyesti. Syksyllä se väheni. Kirjoittaminen siis. Hetken on ollut niin sekavaa. Mistähän se on johtunut. En ole kirjoittanut aamuisin eikä näin ollen blogiinkaan ole syntynyt mitään. Ei ole ollut muka asiaa ja keskittyminen on mennyt muualle.



Aamuisen kirjoittamisen on luvattu muuttavan ihmistä ja elämää paljon. Mitä itselleni on käynyt. No paljon on nyt muuttunut. Ehkä alitajuisesti tiesin sen, kun aloitin kirjoittamisen. Kun lueskelen kirjoituksiani, moni asia on muuttunut juuri siihen suuntaan, mitä olen kirjoittanut. Kun olen kirjoittanut kesäkuun alussa haparoivin ajatuksin intohimoni kohteista, elämäntehtävästäni, kaukaisista ja jopa mahdottomilta tuntuvista haaveista, löydän itseni marraskuussa niiden parista konkreettisesti.



Nyt olen taas rauhoittanut aamuni. Herään, sytytän pari kynttilää, teen aamiaisen, istahdan pöydän ääreen kaikessa rauhassa ja annan kynän tanssia sivu toisensa jälkeen muistikirjassa. Ja tulokset näkyvät heti.



tiistai 4. marraskuuta 2014

Marraskuu ♥



Miten selvitä marraskuusta? Kuukaudesta, jolloin valokuvaaminenkaan ei tahdo onnistua.

Lojumalla mahdollisimman paljon sängyssä. On hyvä antaa itselleen mahdollisuus joskus vain olla.

Kuljeskelemalla hapekkaassa sadesäässä. Polttelemalla kynttilöitä jo heti aamiaisella. Syömällä joka päivä mahdollisimman värikkäästi.

Voidaan hyvin! ♥ Levätään, liikutaan lempeästi ja ripotellaan kahvia keittäessä suodatinpussiin kardemummaa, kanelia ja vaniljaa.