Olen saanut päähänpinttymän mereen. En ole saanut sitä mielestäni pitkiin aikoihin. Olen aavistellut kauan, että tulen viettämään yhä enemmän aikaa meren luona. Luin erään blogiystäväni lainausta Tommy Hellsténiltä: "Mitään sellaista, mikä ei tahdo tapahtua, ei pitäisi panna tapahtumaan. Pitäisi aavistaa se tulevaisuus, joka tahtoo tulla ja sitten panna se tapahtumaan." Aavistatteko te asioita?
Olen pitkään vain ollut, mikä pidemmän päälle on herättänyt epätavallisen luovia ja uusia ajatuksia. Aivan uutta näkökykyä ja tuonut puoleeni erilaisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. "Siihen tarvitaan näkyjä, uskoa ja rohkeutta. Paikka jossa näitä näkyjä nähdään on läsnäolo tässä ja nyt. Kun ihminen pysähtyy ja on läsnä tässä hetkessä, hän saa näkökyvyn."
Monet ajatukset, ideat ja uudet mahdollisuudet saattavat tulla elämään mitä hulluimmalla hetkellä. Silloin kun kokee, ettei todellakaan ole valmis tai aika ei ole siihen paras mahdollinen. Kannattaa kuitenkin ottaa askel uuteen suuntaan. Kokeilla. Olla rohkea. "Hän saa aavistuksia, aavistuksia siitä mitä tahtoo tapahtua. Jos hän ei ole liian järkevä eikä tukahduta ajattelulla intuitiotaan, hän vaistoaa asioita, jotka tahtoisivat tapahtua. Sitä juuri luovuus ja innovatiivisuus ovat."
Jonkun uuden keskellä hermostuttavinta voi olla odottaminen. Toisinaan asiat tarvitsevat aikaa kasvaakseen. Joskus taas tapahtuu hyvinkin äkkiä. Tärkeintä on pitää kiinni määränpäästään, muttei liian tiukkaan. Joskus on tarpeen tehdä siihenkin muutoksia. "Ja ne synnyttävät jotain uutta, jotain aivan uutta ja tämä puolestaan synnyttää innostuneisuuden. Innostuneisuudesta syntyy puolestaan rohkeita valintoja ja siitä lopulta onnistumisia."