Hän saa aavistuksia

Olen saanut päähänpinttymän mereen. En ole saanut sitä mielestäni pitkiin aikoihin. Olen aavistellut kauan, että tulen viettämään yhä enemmän aikaa meren luona. Luin erään blogiystäväni lainausta Tommy Hellsténiltä: "Mitään sellaista, mikä ei tahdo tapahtua, ei pitäisi panna tapahtumaan. Pitäisi aavistaa se tulevaisuus, joka tahtoo tulla ja sitten panna se tapahtumaan." Aavistatteko te asioita?

Olen pitkään vain ollut, mikä pidemmän päälle on herättänyt epätavallisen luovia ja uusia ajatuksia. Aivan uutta näkökykyä ja tuonut puoleeni erilaisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. "Siihen tarvitaan näkyjä, uskoa ja rohkeutta. Paikka jossa näitä näkyjä nähdään on läsnäolo tässä ja nyt. Kun ihminen pysähtyy ja on läsnä tässä hetkessä, hän saa näkökyvyn."

Monet ajatukset, ideat ja uudet mahdollisuudet saattavat tulla elämään mitä hulluimmalla hetkellä. Silloin kun kokee, ettei todellakaan ole valmis tai aika ei ole siihen paras mahdollinen. Kannattaa kuitenkin ottaa askel uuteen suuntaan. Kokeilla. Olla rohkea. "Hän saa aavistuksia, aavistuksia siitä mitä tahtoo tapahtua. Jos hän ei ole liian järkevä eikä tukahduta ajattelulla intuitiotaan, hän vaistoaa asioita, jotka tahtoisivat tapahtua. Sitä juuri luovuus ja innovatiivisuus ovat."

Jonkun uuden keskellä hermostuttavinta voi olla odottaminen. Toisinaan asiat tarvitsevat aikaa kasvaakseen. Joskus taas tapahtuu hyvinkin äkkiä. Tärkeintä on pitää kiinni määränpäästään, muttei liian tiukkaan. Joskus on tarpeen tehdä siihenkin muutoksia. "Ja ne synnyttävät jotain uutta, jotain aivan uutta ja tämä puolestaan synnyttää innostuneisuuden. Innostuneisuudesta syntyy puolestaan rohkeita valintoja ja siitä lopulta onnistumisia."

Minä suuntaan pian merta kohden. Tunnen sen äärellä itseni vapaaksi jo pelkissä ajatuksissani. Mielessäni pyörii vielä sanat: "if you're are not doing what you love, you are wasting your time."

Vohvelia aamiaiseksi

Mitä tehdään kesällä kuumina aamuina? Katetaan pöytä ulos puun varjoon ja paistetaan pino vohveleita. Maataan sisällä tuulettimen edessä mansikkaverhojen pilkistäessä iloisesti silmään. Kävellään kuumilla kaduilla ja vilvoittavilla poluilla meren rannalla.

Eletään niitä hetkiä, jolloin päivät ja tekemiset menevät vahvasti sekaisin. Hyvä niin. Syödäänkin vähän miten sattuu. Mutta näin välillä täytyy tapahtua!

Lähde matkaan

"Matkatessa pään sisältö vaihtuu. Ideat, joita on vaalinut vuosikausia, saattavat jäädä tien varrelle, ja uudet asettuvat tilalle. Tie ja matkan tapahtumat kulkevat pään läpi jatkuvana virtana ja kirkastavat ajatuksia. Etäisyys auttaa näkemään oman elämän ääriviivoja. Olennainen erottuu."

Anneli Vainio kirjassaan Eksyvä löytää - Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä.

Eräänä myöhäisenä kesäiltana huomasin lukevani tätä ajatusta omalta seinältäni. Lehtileikkeestä, jonka olin joskus repinyt talteen. Ja lähdin matkaan. Etäisyys on auttanut.

Aistin kesän kulkeneen jo pitkälle. Vilja on alkanut tuoksua. Tuntuu muutenkin erilaiselta kuin hetki sitten.

Illan hämyssä

Eivätkö ne hetket illan hämyssä katsellen kuuta ole aika ihanan rauhoittavia? Tai kuten tänään varhainen aamu, hiljaisuus, luonnon peittämä usva ja kasteinen maa. Pitkä aamiainen ja inspiroituminen.

Kesälukemisena Saku Tuomisen Hyvä elämä. Suosittelen. Ja suosittelen näin kesällä myös unelmoimaan vahvasti.

There is always that one summer that changes you.

Ostin puutarhahanskat

Lähdin ostamaan puutarhahanskoja. Ostinkin koko setin. Kätevää vai mitä. Varsinkin näin heinäkuussa, kun voi vain lompsia saappaissa ihastelemassa puutarhaa. Istuskella puun varjossa kahvilla. Jemmata puhelinta essun taskussa ja varoa likaamasta hanskoja. Ei kai nämä nyt oikeaan käyttöön ole tarkoitettu. Ei ainakaan mihinkään liian likaiseen hommaan.

On ehkä tullut tehtyä liikaa kesäkakkuja viime päivinä. Tai kenties se tukee hyvinvointia näin aurinkoisilla keleillä.

Aurinko on värjännyt ihon ruskeaksi ja hiuksiin vaaleita raitoja. Pitänyt ajatukset vain kuluvassa hetkessä. Tulee elettyä vahvasti kesää. Ei mitään muuta.

Etsivä löytää

Yleensä löydän etsimäni. Ehkä erilaisen kuin olin ajatellut, mutta se ei haittaa, kerron uusimmassa Unelmien Talo&Koti -lehdessä. Etsivä löytää. Aina ei sitä, mitä olisi ajatellut, mutta ehkä löytää sen, minkä tarvitsee. Tai löytää vielä parempaa. Jotain sellaista, mitä ei osannut kuvitella. Tuolin, kodin, työn, ihmisen, minkä vain. 

Haaveilen siitä kukkaniitystä. Olen siirrellyt kukkia luonnosta pihamaalle. Päivänkakkaroita ja pian kissankelloja. Toivon lämmintä loppukesää ja kaunista syksyä. Kukkaviljelmäni pellon reunalla on täynnä loppukesän kukkijoita. Silloin keskityn vain kukkakimppuihin.

Olen tuijotellut purjeveneitä ja sinistä ääretöntä merta. Öisin olen nähnyt unta veneistä, lentokoneista, junista, polkupyöristä ja autoista jo parin vuoden ajan. Olen matkustanut öisin. Voitte vain arvata, mitä se enteilee. Matkaa uuteen. 

Kaikkialla vastaan tulee viestejä. Tänään on tuntunut siltä, että tämä kesä on yksi parhaista. Nautitaan siitä!