sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Muuttuva koti




Koitti hetki, kun kaduin huonekalujen maalaamista aikoinaan valkoiseksi. Katuminen kesti vain aikansa. Uusia huonekaluja tulee aina. Voi vain mennä omalle vintille ja hakea ne maalaamattomat takaisin tai mennä kirpputorille tai vanhempien nurkkia penkomaan. Pakkasin autoon jo pois lähteviä. String-hylly pääsi seinälle. Eräänlainen ympyrä on sulkeutumassa. Monella tapaa.

Sisustamisessa on hauskaa, että kaikki voi yllättäen muuttua. Koti, tunnelma ja tyyli. Tärkeintä on kuitenkin se, että koti on omanlaisensa. Ja muutos lähtee omasta sydämestä. Niin kuin elämässä ylipäätänsä. Tekee siitä omannäköisen. Uskaltaa olla rohkea.

Seuraavat kolme kuukautta nautitaan kuitenkin kesästä ja seikkailuista. Kukista, kasvimaasta, kuumista kaduista ja merituulesta. Siinä sivussa mietitään vähän kotia ja sen kohtaloa.


22 kommenttia:

  1. Itse en ole enää vähän aikaan harrastanut maalaushommia...tai en nyt ainakaan valkoiseksi ole kalusteita maalannut....ruokailutilan tuolit viimeeksi maalasin ja nekin kahdella eri värillä. Ne olivat siinä kunnossa, että oli pakko maalata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo itsekään en ole maalaillut aikoihin. Mulle iski valoisan ja vaalean kaipuu muutama vuosi sitten ja olisin halunnut ihan kaiken valkoiseksi. En saanut aikaiseksi ihan tismalleen toivetta toteutettua ja nyt haluan sitä aiempaa särmää takaisin. Muuten valkoisuus on kyllä ihanaa edelleen :) Ihanaa sunnuntaita!

      Poista
  2. Mulla on tuollainen melkein samanlainen hylly, alkuperäinen 70-luvulta omasta nuoruudestani :) Ihana kesätunnelma on jo saapunut .)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vau, vielä alkuperäisenä :) Tykkään tuosta hyllystä, kun se tuo vähän särmää ja ryhtiä tänne pehmoisiin linjoihin. Mukavia kesäpäiviä!

      Poista
  3. Allekirjoitan niin tuon tokavikan kappaleen mitä sanoit kodista.

    Minulla kesti kauan kunnes uskalsin toteuttaa sitä omaa tyyliä sisustuksen saralla. Hävettää kyllä mutta yritin pitää kaikesta siitä mistä muutkin. Nyt rakastan tätä omaa tyyliäni ja minusta on ihanaa juurikin tuo muutoksen mahdollisuus. Sisustus ei ole koskaan valmista, aina voi jostain luopua tai ostaa uutta (tai käytettyä) tilalle. Se on jotenkin lohduttava ja mahtava tunne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti usealla on monenlaisia kokeiluja sisustuksen suhteen, kunnes se oma tyyli (tai muuttuva tyyli) löytyy. Siitä saa kyllä olla ylpeä, että on omanlainen tyyli! :) Jotenkin se on mahtavaa, että aina voi muuttaa kotiaan. Sen muutoksen kun voi saada jo aika pienellä aikaiseksi. Mitä kaikkea sitä vielä keksiikään... ;)

      Poista
  4. Valkoiset kalusteet on tietyllä tapaa turvallisia ja "huomaamattomia" jos haluaa pitää pienen asunnon rauhallisena. Meillä ei taida olla valkoisia kalusteita tosin kuin cd-torni ja yöpöydän toimiva senkki. Mutta sellaiset pastelliväriset huonekalut ovat alkaneet viehättää samoin kuin ne 50-60-lukujen puunväriset kalusteet. Tällä hetkellä ei valitettavasti voi tuoda kotiin mitään uutta huonekalujen osalta, mutta haaveilla ja suunnitella saa ilman neliöitäkin. :) Noiden vuosikymmenten huonekalut viehättävät erityisesti siksi että ne ovat sopivan kokoisia ja vaikka ne näyttävät välillä raskailta, jalat on kaikissa niin sirot että kokonaisuus on toimiva.

    Tuo ensimmäinen kiva on minimalistisuudessaan. Kauniisti valoa ja mintunvärinen tuolinselkä ja pirtelö tuovat särmää kokonaisuuteen juuri sopivasti. En tiedä oletko jossain joskus maininnut, mutta oletko käynyt jotain valokuvauskursseja/kouluja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *tuo ensimmäinen kuva on kiva....

      Poista
    2. Valkoiset kalusteet ovat aivan ihania juuri valoisuutensa takia ja levollisuuden. Siksi rakastan niitä enkä aio luopua suinkaan kaikesta. Enkä toistaiseksi valkoisista matoista enkä verhoista ;) Tarvitsen vain tyyliin muutosta ja vähän paluuta siihen, mitä se on aiemmin ollut. Ja se on juuri tuota mainitsemaasi 50-60-lukujen kalusteita. Niitä täällä onkin ollut. Ovat juuri niin siroja ja kauniita.

      Pidän myös siitä, että tunnelma on avara ja tavaraa vähän. Juuri kuin tuo ensimmäinen kuva.

      En ole mitenkään ihmeellisesti valokuvausta opiskellut. Haaveeni on ollut kyllä pitkään käydä jotain kursseja tai ehkäpä jotain pidempääkin rupeamaa. Opiskeluihini aikoinaan kuului kyllä vähän valokuvausta. Lisäksi taannoin kävin voimauttavan valokuvauksen koulutuksen. Olen hävyttömän laiska opettelemaan itsekseni kameran saloja. Pitäisi kyllä ja sen aika onkin varmasti vielä. Tiedän sen :)

      Kiitos sanoistasi! Arvostan niitä, koska tiedän, että olet näissä asioissa 'ammattilainen'. :)

      Poista
  5. Periaatteessa kai haaveilen valkoisesta sisustuksesta, vaikka eihän meillä ole valkoista kuin senkissä ja lipastossa sekä ehkä yhdessä kunnostettavassa lipastossa, kun se saadaan maalattua. Valkoisen kanssa vaan on niin helppoa yhdistää muita värejä. Ehkä uuteen kotiin voisin tehdä yhden valkoisen huoneen ja hankkia sinne vain valkoisia huonekaluja.
    Ja muutoksen voi hyvin aloittaa sisustuksesta ja rohkaistua sitten tekemään elämässä muitakin muutoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haaveilen :) Mutta olen tehnyt siinä haaveessa pienen kääntöliikkeen. Edelleen valkoista, mutta vähän eri tavalla. Eikä ihan kaikki. Tekstissäni ehkä käy ilmi niin, että luopuisin kaikesta valkoisesta. Tavallaan kyllä kaduinkin sitä oikeasti, että olin mennyt maalaamaan. Mutta se katumus kesti vain hetken. Sen aikaa, että sain uusia ideoita muutokseen. Ja hyvä näin! :)

      Tuo valkoinen huone kuulostaa hyvältä. Se olisi varmasti levollinen ja rauhaisa paikka. Yleensä kun alkaa tekemään jotain muutoksia, niin se muutosaalto leviää pian muihinkin asioihin :) Mutta se on kivaa!

      Leppoisia kesäpäiviä! <3

      Poista
    2. Minäkin vaan toistaiseksi haaveilen varmasti siksi, etten ehkä osaisi olla siinä valkoisessa sisustuksessa kovinkaan kauan, kun jo kaipaisin väriä ympärilleni tai sitten se olisi juuri tuota kuvaamaasi valkoista, mutta vähän eri tavalla. Mutta tän postauksen ansiosta syntyi tuo huoneidea, joten kiitos inspiraatiosta! :)

      Poista
  6. Minuakin harmittaa, kun olisin halunnut tiikkisen lipaston ja sen löysinkin, mutta valkoisena. Ennen olisin kiljunut riemusta, mutta nyt mietin pitäisikö se tuunata ennalleen.
    On ihanaa kun on rohkeutta sisustaa omalla tyylillä, oli se sitten trendin aallonharjalla surffailua tai aivan eilisen heiniä. Muistan kun halusin maalata liitutaulumaalilla yhden seinän ja katselin vinkkejä netistä. Jostain luin, että kyseiset pinnat ovat niin "so last siisonia", mutta minä en siitä piitannut. Hyvä niin, sillä liitutaulu on ollut arjemme pelastaja. Siihen kun on kirjattu muistettavat jutut ja viikon ruokalista. Organisointiapu numero 1. Tulee muuten meidän uuteen keittiöömmekin.
    Hups, jo paasasin. Mukavaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin hassua :) Mulla on yksi 50-luvun ihana kaappi. Olen ollut etsimässä siihen tilalle jo muutaman vuoden ajan vähän vanhempaa kaappia ja valkoista (tai valkoiseksi maalattavaa). Nyt olen aivan ihastuksissani siihen ja todella tyytyväinen, etten ole saanut aikaiseksi maalattua sitä valkoiseksi. Huh! Mikä ihanuus juuri tuollaisena. Sama kuin tuo teidän lipasto. Varmasti iso homma tuunata entiselleenkin. Kannattaa miettiä asiaa :) Mulla on myös sellainen 50-luvun senkki ja muutama vuosi vein sen pois. Nyt olen ollut ihan paiseessa, että onhan se nyt jossain tallessa.

      Hahhaa, joo kyllähän tuo liitutauluseinä taitaa olla ihan sitä last seasonia, mutta sehän onkin just se juttu, jos toimii kerran itsellä ja tykkää, niin sitten se on se oma juttu. Mun mielestä ne seinät on just hauskoja, kun ovat täydessä käytössä arjessa.

      Kivoja kesäpäiviä sinnekin!

      Poista
  7. "Sisäinen lepatus" kuulostaa oikein mielenkiintoiselta!
    Mukavaa maanantaita! Tänään ainakin vielä paistaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja kertoo herkkyydestä :) sellaisesta sisäisestä lepatuksesta. Tänään taitaa olla vielä rantaretken ja jäätelötötteröiden päivä ;) nautitaan siitä. Ihanaa viikkoa!

      Poista
  8. Mielenkiintoista. Sepä se onkin joskus jännää, kunn saavuttaa tietyn tyylin täydellisyyden, niin alkaa kaivata muutosta. Mä en oo kans ymmärtänyt enää muutamiin vuosiin uudelleenmaalamista, melkein kouraisee kun katsoo joskus kun on nättipintainen vanha pinta sutaistu valkeaksi. Sen palauttamisessa on iso työ aina.. ellei sitten pinta ole niin huono että vaatii maalin :) sisäiseen lepatukseen munkin silmät kiinnittyi, ja sun hienoon kamerakokoelmaan! Älä kuitenkaan kadu maalauttuja huonekaluja, sillä sulla nää on hienoja! hmm vaikuttaa siltä että muutoksia on luvassa.. melkein jo jännittää! tähän kun on niin tottunut tähän sun tyyliin :) ehkäpä kaikki muutokset on kuitenkin sinimäisiä ^^ mainiota päivää, terkut kirjastolta jossa naputellaan ja kirjoitellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olen itse maalannut vain kaikkea romua valkoiseksi :D ei mulla muutenkaan ole mitään arvokasta muuta kuin tunnearvoltaan. Kävin tänään kirppiksillä kiertelemässä ja etsimässä uusia tuoleja ruokapöydän ympärille. Pikkuhiljaa jos niitä löytyisi. Mitään radikaalia ei taida olla kuitenkaan luvassa ;) ja ne ovat sitten sellaisia sinimäisiä muutoksia kyllä vain... (oon mä ollut kyllä tänään aika täpinöissäni!!).

      Hei tosi paljon tsemppiä sulle kirjoitteluun! <3 Mun pitäisi varmaan avata noita mun lepatuskirjoja myös ;) Muistahan rentoutua välillä!

      Poista
  9. Ihana eka kuva ja koko teksti, kuin laulu.

    VastaaPoista
  10. Toi ensimmäinen kuva on niin ihana. Tahdon myös jotain minttua. <3

    Ihanaa iltaa ja suloista viikonloppua, Siniseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minttu on hyvä väri ja sulla on kaikki mahdollisuudet nyt auki hankkia kotiin mitä minttua tahansa ;) aikasta ihana tilanne!

      Mukavaa kesäkuun ensimmäistä viikkoa! <3 (olin jo pienoislomalla tässä muutaman päivän enkä ottanut edes tietokonetta mukaan...olipas ihanaa!)

      Poista

Kiitos viestistä! Vaihdan mielelläni ajatuksia :)