sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Verhosta täkiksi


Pengon toisinaan äitini kangasvarastoja. Kellertävä käytöstä poistettu samettiverho on houkutellut jo pitkään. Tänä syksynä tein siitä täkin. Taustakankaaksi laitoin turkoosin lakanan. Vielä on täkki tikkaamatta, mutta kaikki aikanaan. Voin myös paljastaa, että ompelu ei mennyt aivan niin kuin Strömsössä. Muka niin kokeneena täkkien ompelijana heittelin kankaat vanulevyineen päälekkäin yhdenkään aivosolun liikahtamatta. Nautiskelin tekemisestä ja siistin saumat sisäpuolelta hartaasti ja huolella. Kun aloin kääntää täkkiä oikeinpäin, taustakankaana olikin vanulevy. Jotenkin juuri ompeluhommissa sössin niin kovin helposti. 

Vaikka olen hyvin vaaleiden värien ystävä, niin ainakin tänä syksynä on olohuoneen valkoisuudessa kylpenyt vahvoja värejä. Värimaailma on toki pian taas vaihtumassa. Olohuoneen kattokin on saanut tänä vuonna uuden lampun. 

Onpa ollut niin kaunis viikonloppu! Lunta maassa ja aurinko paistanut. Pitkä ulkoilureissu tuntuu vielä poskissa. Nyt kelpaa tunnelmoida täkin mutkassa teetä hörppien ♥ 




sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Pimeyttä vastaan


Tällä viikolla olen tuntenut, miten pimeän aiheuttama syysväsymys painaa päälle. Tartuin vastaiskuun heti. Kaivoin esille kirkasvalolampun, jonka valossa olen paistatellut aamuisin. Lisäksi tein välittömän tsemppauksen syömisessä: hurjasti ravinteikasta ruokaa ja viherjuomaa. Lähes välittömät vaikutukset vireystasoon!

Onpa tullut taas idätettyäkin paljon. Mungpapuja jo monta kertaa ja nyt vuorossa linssit. Kiireessä olen skipannut paistamisvaiheen ruuanlaitossa ja päätynyt marinoimaan kasviksia. Iltaisin suikaloin esimerkiksi kaalia kulhoon. Marinadiksi öljyä, sitruunamehua, hunajaa, suolaa ja pippuria. Aamulla eväsrasiaan marinoidut kasvikset, idut ja kaikki muu sälä. Tänään paahdoin muuksi säläksi kikherneitä. 200 asteiseen uuniin keitettyjä kikherneitä öljyllä, suolalla ja chilirouheella höystettynä reiluksi puoleksi tunniksi. 

Ja aah tätä ihanuutta, vuosien enemmän ja vähemmän aktiivinen makkarin lamppujen metsästys on päättynyt. Löysin tänä syksynä ihanan täydelliset lamput yöpöydille Ellokselta. Valotähdenkin olen ripustanut jo ikkunaan. 






sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Saaristolaisleipää ja omenahilloa


Nyt on tullut nautittua ihanista syyspäivistä! Tänään tapasin ystäviäni. Ulkoilimme, ihastelimme syksyn väritystä, poimimme sieniä ja puolukoita sekä herkuttelimme piknikillä. Muistin heitä ruokalahjoilla. Tällä kertaa saaristolaisleivällä, myslillä ja omenahillolla.



SAARISTOLAISLEIPÄ

1 litra piimää
50 g hiivaa
2 dl siirappia
3 dl vehnänleseitä
3 dl maltaita
3 dl ruisjauhoja
noin 1 litra karkeita vehnäjauhoja
1 rkl suolaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää muut aineet hyvin sekoittaen. Taikinaa ei vaivata ja se jää melko löysäksi. Jaa taikina kahteen voideltuun/leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan.

Anna leipien kohota noin 2 tuntia.

Paista leipiä 2 ½ - 3 tuntia ensin 170 asteessa ja sitten, kun leivät ovat kohonneet ja pinta alkaa tummua, alenna lämpötila 160 asteeseen. Peitä leivät samalla kevyesti foliolla. 

Leipä säilyy hyvin (kumma kyllä, jos ei tule heti syötyä) ja maku on parhaimmillaan pari päivää leipomisen jälkeen. 



MYSLI

½ litraa tattarihiutaleita
auringonkukansiemeniä
kurpitsansiemeniä
kuivattuja hedelmiä (tässä viikunaa)
pähkinöitä ja kaikkea mitä mieleen juolahtaa
reilu rkl kookosöljyä
reilu rkl hunajaa
ripsaus kanelia

Paahda hiutaleet pellillä uunissa. Kaada kulhoon ja lisää hunaja ja kookosöljy. Viskaa joukkoon haluamiasi juttuja, kuten siemeniä, pilkottuja kuivattuja hedelmiä ja/tai marjoja, pähkinöitä... Halutessasi voit maustaa kanelilla. Ihan huippuhyvää!



Omena-pinjahillon ohje täältä. Pinjansiemeniä reilusti mukaan.