Työpistetuumailua tapaksilla

Syksyllä sisustetaan aina uudella innolla. Itse pohdin mm. työtilani kohentamista toimivammaksi. Työtilalla tarkoitan tietokoneen käyttöä. Käsityöthän tehdään keittiön pöydällä, lattialla tai sohvalla. Rakennutin muutama vuosi sitten yhteen isoon komerooni työtilat, mutta kuka nyt komerossa haluaa työskennellä. Pöydän (kuva yllä) hankin osto ja myyntiliikkeestä, tuolin hain maalta. Seinälle kehittelen jonkun systeemin, johon voin kiinnittää inspis-kuvia ja muistilappusia. Blogeissa olen nähnyt ihania ja fiksuja työpisteratkaisuja. Kommentteihin voi jättää linkkivinkkejä ja ideoita toki. Kuva on otettu vuosi sitten ja nyt tietenkin näyttää taas ihan erilaiselta ja valosarjakin on annettu pois. Muistaakseni juuri silloin meuhkasin täällä noista kehyksistä ja kerroin aikovani tehdä ison taulukollaasin seinälle. No nythän sekin on taas työn alla ja sama miettiminen päällä, maalatako kultaiset kehykset vai ei (inhoan edelleen sitä kultaa). Haluan enemmän tämän seuraavan kuvan sävymaailman.

 

Sisustussyksyyni kuuluu siis värimaailman muuttamista, tavaroiden ja pinojen järjestelemistä, uusien tekstiilien ompelemista, uusista valaisimista/matoista/maaleista/tapeteista vähintäänkin haaveilemista. Lisäksi vähän mustaa ryhdistämään turhaa kesäistä söpöilyä. Ja sittenhän on se mökki maalla, jossa on remonttitouhut vihdoin täysillä päällä. Siitäkin kerron lisää tässä syksyllä. Luulin aluksi selviäväni "laitetaan vain uudet tapetit ja maalataan lattiat" -meiningillä, mutta eilen juuri työmaalta soitettiin, että toinen autokuormallinen sementtiä saapui pihaan ja olisi hyvä, että olisin pian itse siellä myös paikalla. Huh. Mutta edelleen on tarkoitus loppuvuodesta viettää jonkin sortin glögikutsut siellä, jos ei muuta, niin ainakin jo lähes valmiiksi rakennetulla uudella lasiverannalla. Niin se yksi joulu on myös tulossa (kohta enää 100 päivää). Jossain vaiheessa kaivan muistikirjani sen aiheen tiimoilta esiin. Mutta ei siitä nyt enempää.

Kuvat: Toivekoti & Puutarha 7/2011

Sitten siihen tärkeimpään eli tunnelmointiin. Sitä meinaan harrastaa tänä(kin) syksynä kunnolla. Tällä viikolla jo pientä aloittelua ystävien kera. Kynttilöitä, tapaksia ja herkkuja. Perinteisiä tonnikalatapaksia suosittelen kokeilemaan. Löysin reseptin netistä. Ihanan mausteisia ja maukkaita. Seuraksi yksinkertaisesti vaikka melonia, juustoja, hilloa ja oliiveja.

TONNIKALATAPAKSET

2 purkkia tonnikalaa öljyssä

4 rkl majoneesia

2 rkl chilikastiketta

3 rkl punasipulisilppua

2 rkl minikapsiksia

suolaa

mustapippuria

chorizomakkaraa ohuina siivuina

maalaisleipää/patonkia

oliiviöljyä

valkosipulinkynsiä

Sekoita tonnikala, majoneesi, chilikastike, punasipuli ja kaprikset tasaiseksi massaksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Ruskista leipäviipaleita kevyesti pannulla oliiviöljyssä. Hiero leipäviipaleita halkaistulla valkosipulinkynnellä. Lisää tonnikalatäytettä leipien päälle ja koristeeksi chorizomakkarasiivut.

Inspiroivaa syksyä!

Juhlien jälkeen - herkutellaan!

Ihana aurinkoinen viikonloppu! Aikamoinen viikkokin takana. Pitänyt kaikkea yllättävää ja ihanaa sisällään. Juhlaakin on edelleen ollut. Hetkeksi voi taas pistää kaappiin korkkarit, helyt, päähineet ja irtoripset, mutta swarovskit jääkööt vielä kynteen kimaltelemaan (harakka ♥). Ensi viikolla alkaa syyskuu ja toivottavasti löytyy taas arkirytmi, uudet sisustusideat toteutukseen asti, reissut sienimetsään ja kaikki muu ihanuus lempeistä illoista kynttilöineen ja ystävineen. Tänään kaivoin pakastimesta viimeiset bebet, jotka on valmistettu tällä ohjeella ja ovat muuten todella hyviä!

Kiitos tunnustuksista! Olen kyllä jokaisen huomioinut, mutta vähänhän ne ovat jääneet roikkumaan. Ja että kolmeko asiaa minusta? Ainakin se, että...
1. Rakastan kaikkea naisellista, kaunista, herkullista ja sensuellia
2. Rakastan hemmotella itseäni ja läheisiäni
3. Rakastuin tänään Kastehelmi-sarjan lautasiin

Ja väreistä tällä hetkellä kiehtoo kinuski ja okra. Lempiruokani, voi se on vaikea päättää, mutta eilen yllätin jopa itseni valmistamalla erilaisia herkullisia tapaksia ensimmäistä kertaa elämässäni. Paikka, jonne haluaisin mennä tällä hetkellä, on se sienimetsä.

Olen saanut mukavasti kaikenlaisia kyselyjä ja toiveita, mistä voisin bloggailla. Tässä edellisessä postauksessa näkyvien kankaisista lautasliinoista taiteltujen pikkukenkien ohje. Vähän nopeasti kyhättynä kylläkin. Huomasin, että napakoista pellavalautasliinoista tulee hienoimmat, mutta ohjeessa paperiversio. Ohje on napattu kirjasta Lautasliinat. Pidin kirjaa aluksi ihan turhakkeena, mutten enää, koska siinähän on loistavia taitteluohjeita ja ideoita kattaukseen. Harmikseni kirja on tällä hetkellä maalla ja minä olen kaupungissa, joten yritän keksiä sanalliset ohjeet itse, mikä onkin sitten erittäin haastavaa. Paras varmaan antaa vain kuvien puhua puolestaan.

1. Taita ensin lautasliina puoliksi, jonka jälkeen taas puoliksi pitkittäissuunnassa. 
2. Taita yläreunat alas keskelle.
3. Taita jälleen molemmat puolet reunasta keskelle vähän niin kuin lennokiksi.

4. Taita koko systeemi puoliksi.
5. Käännä ympäri niin, että kengän etuosa on ylöspäin.

6. Taita itseä lähinpänä oleva kengän takaosan kaistale ylöspäin kuten kuvassa näkyy.

7. Käännä jäljelle jäänyt kaistale alareunasta kengän etureunan sivusta sisään.

8. Nosta kenkä pystyyn ja laita vaikkapa kukka koristeeksi. Tsemppiä!

Aika juhlan

Emännöin viikonloppuna maalla puutarhajuhlat. En arvannutkaan, miten kerrassaan hauskat ja onnistuneet niistä tuli! Väsymys painaa olemattomien yöunien jälkeen, mutta vatsanpohjaa kivistää nauraminen ja jalkoja särkee loputon tanssiminen. Lopputuloksena vain ja ainoastaan hyvä mieli. Voi sitä elokuisen illan ja yön tunnelmaa hämyisessä puutarhassa. Valmisteluista nautin suunnattomasti. Mikäs sen mukavampaa kuin rakentaa juhlasomistusta puutarhalyhdyin, viirinauhoin, kynttilöin sekä lukuisin kukkakimpuin tai valmistella ruokia ja leivonnaisia sekä käännellä tietenkin kangasserveteistä pikkukenkiä.

Tässä muutamia näkymiä valmisteluista. Itse juhlasta kuvat ovat vielä ties missä. Positiivista stressiäkin oli luonnollisesti hetkittäin. Edeltävänä iltana tarjottavia valmistellessa hihittelin ruokaohjeiden ohessa olleelle tekstille valmistele hyvin, vältä stressi. Sukatkin ovat näköjään pöydällä, liekö hetkellinen tuskanhiki. Suosittelen silti kaikille juhlien järjestämistä! Eikä siihen tarvita välttämättä mitään erityistä syytä.

PS. Kiitos kaikista kommenteista ja muistamisista! Vähän on haipakkaa tässä ollut. Näihin kemuihinkin varmasti vielä palaan.

Kasvimaalla ja puutarhassa

Aika on mennyt verkkaisesti täällä maalla kaikkea mukavaa tehden. Näin loppukesästä kaikki on jotenkin puutarhassa ylikasvanutta, kukkinutta ja nyt vähän sateesta kärsinyttä. Mutta sehän kuuluu asiaan ja pian onkin syysistutusten vuoro. Kuten aiemmin olen maininnut, täällä kasvaa kukat ja hyötykasvit sulassa sovussa. Kasvimaalla penkkien päissä kehäkukkaa ja samettiruusuja. Kokonaisia penkillisiä kosmosta ja auringonkukkaa. Tomaatit kasvihuoneessa samettiruusujen kavereina ja kurkut orvokkien. Artisokat kukkivat upeasti (yläkuva) ja sipulin kukinnot pääsevät maljakkoon. Olen suunnitellut kukkakimppuja ja syötäviä herkkuja, koska kasvimaan antimista pääsee jo nauttimaan kunnolla. Pyöräytinkin ensimmäistä kertaa puutarhurin piiraan, josta tuli todella maukas. Sunnuntaiherkuksi tein erityisen nopeasti valmistuvan kostean ja maistuvan kardemummakakun reilulla määrällä kardemummaa. Piipahdin myös metsässä katsomassa, olisiko jo keltavahveroita ja kourallisen sain. Ei siis vielä täällä. Kanervat kukkivat kauniisti ja pihlajanmarjat hehkuvat punaisina.

Poimin loput mustaherukat ja karviaiset. Suunnittelin tekeväni tummista karviaisista hilloa, joka maistuu erityisen hyvältä juustojen kanssa. Pihan ympärillä olevat pellot ovat jo puitu ja kauempana puimurit hurisevat. Kypsän viljan tuoksu tulvahtaa toisinaan nenään. Välillä vain loikoillaan sohvalla ja suunnitellaan tulevaa. Maanviljelijöille puintiaika on toki melko stressaavaakin aikaa, varsinkin vanhalle isännälle, isälleni.

Puutarhurin piiras

Pohja:
300 g voita
5 dl vehnäjauhoja
¾ dl vettä
100 g emmentaljuustoraastetta

Täyte:
6 (300 g) sipulia
1 kg porkkanoita
200 g palsternakkaa
300 g selleriä
25 g voita
2 ½ dl vettä
1 rkl yrttisuolaa
pippuria
reilusti persiljasilppua
sopivasti timjamia
400 g emmentaljuustoraastetta

Nypi voi ja jauhot sekaisin. Sekoita joukkoon vesi ja juustoraaste. Kaaviloi/painele taikina leivinpaperin päälle levyksi. Siirrä se paperin kanssa uunipellille. Levitä taikinaa myös reunoille. Paista pohjaa 10 min 200 asteessa. Hienonna sipulit ja kuullota kevyesti voissa. Raasta porkkanat, palsternakka, ja selleri karkeaksi raasteeksi. Lisää raasteet ja vesi isolle pannulle sipuleiden kanssa ja hauduta kannen alla noin 5 min. Sekoita mausteet ja juustoraaste kasvisten joukkoon. Levitä seos vuokaan. Kypsennä 35 min.

Piiraassa on ihanan rapsakka pohja. Täytteeseen voi hukuttaa myös sienisaaliin. Tämä nautitaan ystävien kanssa elokuisessa auringonlaskussa, jonka jälkeen ihaillaan täysikuuta.

PS. Olen saanut useita tunnustuksia, joihin yritän palata ajan kanssa. Kiitos Hyvä Mieli viimeisestä! Nyt en malta istua koneella kauempaa. Raitis ulkoilma kutsuu tätä tyttöä :) Voikaa hyvin!

Nyt pitää keskittyä

Nyt pitää keskittyä ja orientoitua niin moneen tai luoda edes ajatus sinne päin. Lopettaa hetkiseksi pelkkä haahuilu ja loputon haaveilu. Miljoona asiaa mielessä eikä mitään yhtenäistä linjaa. Heräsin tänään sunnuntaina seitsemältä. Nautiskelin kahvista, leivoin piirakan ja kuuntelin hymyssä suin vanhoja ikivihreitä. Tämänkin löysin tänään. Vähän turhan sekaista kotona ja kaikenlaiset jutut levällään. En saa oikein otetta täälläkään, mutta ryhdistäydyn kyllä. Vain pelkkää mukavaa tiedossa.

Sunnuntaita!

PS. Että kun unohdan aina ne tärkeimmät. Kiitos Marsalle You have the sweetest blog -tunnustuksesta! :)