Makeanhimoa pakkasella

Kaikki energiani on tällä viikolla mennyt itseni lämmittämiseen. Kylmyys on saanut aikaan myös hiilarihimon, jota tyydytin tällä pannukakkupinolla amerikkalaiseen tyyliin. Tosin hunajalla höystettynä. Eilen laitoin jopa kaapin perältä löytyneitä lakritsiströsseleitä viilin sekaan, kun ei kertakaikkiaan marjat, siemenet ja pähkinät tuntuneet riittävän.

Rentouttavaa viikonloppua! Itselläni on mukavia suunnitelmia. Toivottavasti toteutuvat...

Täkki valmis

Oikeastaan ihan hyvä, että mainostaa aloittamiaan tai suunnittelemiaan tekeleitänsä täällä. Tulee paremmin tehtyä valmiiksi asti. On ikäänkuin tilivelvollinen. Hetki sitten esittelin leikkelemiäni kangastilkkuja ja nyt olen surauttanut peiton kokoon. Ei ihan tullut sellaista kuin suunnittelin, mutta ei paha. Ruskeat ja pistaasinvihreät tilkut olivat vähän villi veto peittoon. Tikkaukset tosin vielä puuttuvat. Ajattelin hoitaa sen ompelemalla pieniä helmiäisnappeja tilkkujen kulmakohtiin.

Viime aikoina olen ommellut tällä hurmaavalla vanhalla Husqvarnalla. Äänikin on siinä mitä ihanin.

Suunnitelmissa on jo toinen tilkkutäkki. Ei ollut kovin työläs homma nimittäin. Työläintä oli itseasiassa tilkkujen leikkaaminen, jonka suoritin tilkkutyövälineillä. Käyttämäni kankaat tässä ovat Tildaa.

Hoitokisuni on muuten alkanut päivystää tiskipöydällä. Juo vettä suoraan kraanasta ja aamuisin seurailee silmäkovana aamupalan laittoa. En ole oikein hennonnut komentaa poiskaan. Mitäköhän omistaja moisesta sanoo, kun on tainnut palleron posketkin vähän levitä.

Vihreää, kiitos!

Monien muiden tavoin olen ollut tänä aamuna iloinen pitkästä aikaa täydeltä taivaalta paistavasta auringosta. Tammikuu on mielestäni vuoden pisin ja masentavin kuukausi. Ei tunnu loppuvan koskaan. Odotan jo keväisempää meininkiä. Vihreää, valoa ja kasvua.

Keittiöni on turhan pieni verrattuna siihen, miten paljon touhuan siellä. Sinne mahtuvat vain sirot tuolit ja pöytä, jotka olen maalannut hennon vaaleanvihreiksi. Viime syksynä hankin lasin pöydän päälle ja väliin ujutin pitsiliinoja. Omistan kylläkin kolme keittiön pöytää tämän lisäksi, mutta ne eivät tähän keittiöön mahdu ja ovat nyt lainakäytössä muualla.

Keittiöni odottaa myös pientä ja somaa kristallikruunua, mutta olen vain ollut niin saamaton enkä ole käynyt ostamassa sitä luottosisustuspuodistani, vaikka se siellä valmiiksi katsottuna on. Haaveilen myös uusista kaapinovista, mutta kun olen tehnyt keittiöremontin vasta neljä vuotta sitten, niin tuntuu melko epäekologiselta vaihtoehdolta ja keittiöni on kuitenkin kaunis valkoinen. Mutta kai neljässä vuodessa saa maku muuttua...

Olen kysellyt koukkujen perään ennenkin, mutta nyt olisi hakusessa tällaisia muutama. Tietääkö kukaan, saako näitä ostettua yksittäin mistään?

Tämän perhospannunalusen olen ostanut kirppikseltä Barcelonasta. Sipulit, avocadot ja yrtit odottavat ruoanlaittohetkeä.

Vanhat maustepurkit olen saanut äidiltäni, joka on taas haalinut niitä mistä milloinkin.

Viime viikonloppuna löysin kirppikseltä oikeanpuolimmaisen syvän Arabian lautasen vihreillä raidoilla. Pinon vihreää Arabian Pekkaa olen omistanut jo muutaman vuoden.

Ehkäpä tästä tammikuusta selviää pinaattikeitolla, tyrnimarjoilla ja persiljasilpulla. Niin ja tällä auringonpaisteella. Voikaa hyvin!

Ps. Aamunkukka laitatko yhteystietosi sähköpostiini, niin lähetän sinulle jotain mukavaa...

Liljojen tuoksua

En muistanutkaan, miten kauhea käry lähtee liljoista. Ripottelin kukkia ympäriinsä, kun olivat niin kauniita. Nyt kauneutta häiritsee avautuneiden kukkien "vieno" tuoksu. Mahtaakohan tuoksun/hajun karkottamiseen olla mitään konstia...

Pidän metallilangan taivuttelusta ja olen useampaan otteeseen meinannut väännellä langasta ristejä. Nyt tein muutaman. Melko koristeellinen kokeilu vaaleanpunaisilla, valkoisilla ja kellertävillä lasihelmillä.

Jos joku teistä innostuu näistä, niin voin luovuttaa yhden pois. Lisää vain kommenttiisi siitä tieto ja mieliväri. Jos on useampi kuin yksi halukas, suoritan arvonnan. Kommentoida tietenkin voi ristejä haluamattakin.

Sunnuntaita

Paras sunnuntai on se, kun voi vaan olla ja nautiskella, kuten tänään. Pieni aamuinen ulkoilu, hyvää lukemista, hyvää syömistä ja kuuntelin taas hetken lahjaksi saamaani virsilevyä.

Suunnittelin myös lopulta makuuhuoneeni uudet verhot. Päädyn vanhoihin pitsilakanoihin. Pienellä virittelyllä saan luultavasti haluamani lopputuloksen.

Mietin myös, olisiko liian yltiöromanttista hankkia tällainen katos makuuhuoneeseen? Oletan, että näitä puolikaaria saa verhokaupoista. Alimmat kuvat on napsastu uusimmasta Jeanne d'Arc Livingistä. Tällainen makuuhuone olisi ihana. Itselläni sinne tulisi vielä ripaus sinistä seinien myötä.

Mistäköhän näin kauniin enkelipatsaan saisi?

Romuja ja aarteita

Näitä "romuja" vanhempani siis toivat viime viikonloppuna. "Pöytärotisko" eli suloinen aarre on äitini pelastama löytö juuri minua ajatellen. Ollut kuulemma parvekkeella entisellä omistajallaan kesät talvet. Ikkunat ovat omiani. Ovat vain olleet muutaman vuoden aitassa säilössä ja nyt pääsivät taas somistamaan kotiani. Pitäisi vielä pyyhkiä pölyt ja kuolleet hämähäkit...

Mööbleerattiin myös äitini kanssa. Kanneltiin huonekaluja huoneista toisiin (kuulostaa siltä kuin kotini olisi kovinkin suuri ja huonekaluja hillittömästi). Vintille joutaa vielä osa ja sieltä sitten jemmassa olevia huonekaluja tänne käyttöön. Edessä olisi kuitenkin maalaushommia. Onko teillä hyviä kokemuksia maaleista, joilla saa kaunista jälkeä vanhoihin huonekaluihin? Valkoinen on väri. Ehkä ripauksella vaniljaa.

Viikonloppuna kirppiskierrokselta tarttui mukaan tällaisia Arabian vanhoja leipälautasia. Somia nekin.

Kehykset ja söpösävyjä

Tällä viikolla olen aamuisin sipsutellut söpötöppösissäni. Lämmintä onkin yllensä kaivannut näillä keleillä. Ostin jokin aika sitten kirppikseltä vanhat kultaiset kehykset ja poistin nyt niistä maalin. Tarkoituksenani olisi sipaista valkoista maalia pintaan tai ehkä jättää tällaiseksi. Ei ole oikein ollut selkeää visiota kehyksille muutenkaan, mutta tänään testasin pyykkinarumeininkiä. Ehkä jotain tällaista kehyksiin voisi kehitellä?

Jospa tänään tarkenisi tehdä pienen kirppiskierroksen. Huomenna vanhempani tulevat käymään ja luulenpa, että tuovat mukanaan jotain muutakin kivaa kuin ternimaitoa, pakastemarjoja ja muita maatilan herkkuja. Niitä odotellessa...

Tässä pari makupalaa työn alla olevasta tekeleestäni. Annan tosin tilkkujen hetken lojua ympäriinsä, jotta saisin tarpeeksi selkeän vision torkkupeittooni. Melko söpön pastellista tämä elämä tällä hetkellä...

Tossut ja kardemumman tuoksua

Olen jo aikoja sitten pessyt vanhoja villapaitoja pesukoneessa. Tarkoituksenani on ollut tehdä vanutetuista villapaidan palasista torkkupeitto. Peittoa ei ole vielä näkynyt, mutta tossut ompelin harmaasta palmikkoneulepaidasta ja vuorena käytin vihreää villapaitaani. Pohjaksi laitoin kyllä ihan oikeata tossuhuopaa, kun en tiennyt, miten vanutettu villapaita kestää kulutusta. Ruusut virkkasin Novitan Huopanen -langasta ja tyrkkäsin nekin pesukoneeseen.

Näin hämyisenä pakkasaamuna onkin mukavaa lämmitellä tossuissa viltin mutkassa, hörppiä kuumaa kahvia ja lukea vanhoja sisustuslehtiä. Leivoin viime viikonloppuna kardemummakeksejä ystävälleni lahjaksi. Säästin hurjat kolme kappaletta itselleni. Ohje on muistaakseni muokattu jostakin... Kardemumman tuoksu on huumaava! Käytinkin kokonaisia sellaisia ja jauhoin morttelissa hienoksi.

100 g voita

3/4 dl intiaanisokeria

1/4 dl vaaleaa siirappia

2 tl kardemummaa

2 ½ dl vehnäjauhoja

½ tl soodaa

* Vatkaa voi, sokeri ja siirappi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet taikinaan.

* Muotoile halkaisijaltaan 4 cm tanko, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin tunniksi.

* Leikkaa ohuita viipaleita pellille. Paista 175 asteessa noin 7 minuuttia. Ohjeesta tulee reilu 40 herkullista keksiä.

Tuumailua makuukammarissa

Vuoden ensimmäisenä aamuna sopi loikoilla sängyssä pitkään ja katsella kaunista Boråksen tapettia. Se on ollut seinällä jo neljä vuotta enkä ole kyllästynyt sen ihailemiseen kertaakaan. Ajatella! Tänä vuonna aionkin keskittyä kaikkeen kauniiseen. Mietiskelin, jospa jotain uutta keksisi makuukammariin. Ainakin etsintälistalla on vanha kaappi ja jonkinlainen naulakko sängynpäätyyn. Naulakon voisin kyllä tehdä itsekin, jos vain löytäisin kivat koukut jostain.


Sain äidiltäni tämän Arabian Ali-sarjan vanhan teekupin jouluna ja kissa toimii tällä kertaa vain kuvausrekvisiittana. Neiti on hoidossa täällä.

Yöpöytäni on opiskeluajan löytö kirpparilta ja sai ylleen valkoisen maalin. Nuppi on tuore ostos, koska vanha vedin meni rikki. Niinpä hankin tilalle vähän hauskempaa.

Viime kesänä ompelin vanhoista lakanoista ja sen sellaisista kaksi isoa tyynynpäällistä. Olen vähän suunnitellut ompelevani samalla tekniikalla verhot makuukammariini. Jos en kuitenkaan saa aikaiseksi, niin keksin sitten jotain muuta valkoista uusiksi verhoiksi.