keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Sienessä




Olen ollut sienestämässä ja siitä olenkin aivan tohkeissani. Nimittäin niitä sieniä on niin kivasti ja tällä sateella niitä tulee koko ajan lisää. Kärpässieniäkin on runsaasti ja nehän ne vasta hienoja on. Suolasieniä on jo jääkaapissa odottamassa salaatiksi ja kastikkeeksi pääsyä ja pikkuriikkisiä kangassieniä sain sen verran, että oli pakko säilöä ne desilitran lasipurkkiin. Niin huvittavalta kuin se määrä kuulostaakin. Toivottavasti saan lisää, muuten on syötävä ihan vain erityistilanteessa. Lapsena ruokalautasellani oli usein säilöttyjä minisieniä ja se oli hauskaa, kun niitä oli vielä itse poimimassa. Parhaat sieniherkut, mitä ne mahtaa muilla olla?

Sienestys, käsityöt ja se muu elämä pitävät nyt erityisen kiireisenä. Olen yrittänyt etsiä itselleni huivia, mutta tarjolla on pääasiassa tekokuituisia enkä niitä mielellään osta. Pyörähdin muka ohikulkiessani täällä ja ostin ihanaa mohairlankaa. On vain niin ohutta, että saas nähdä, milloin huivini on valmis. Sitähän en ostaessani ajatellut. Eilen taas hommasin takkikankaan tykötarpeineen. Voi kunpa pian olisi jotain valmista näytettävää, mutta sitä ennen taas tätä ihanaa keskeneräisyyttä ja loputtomiin suunnitelmia.


16 kommenttia:

  1. Minä en osaa sienestää, enkä haluaisi opetella sienikirja kädessä. Mummo osaisi, mutta asuu liian kaukana. Ehkä ensi syksynä menen mummon luo, niin pääsemme yhdessä sieneen! On se jotenkin niin tunnelmallista puuhaa.

    VastaaPoista
  2. Minä olen myös sienivimmainen. Eilen haettiin lasten kanssa iltaleipien päälle tatteja ja suppiksia sekä muutama orakas. Nam! Viikonloppuna sitten kesäkodin parempiin sienimetsiin!

    Huivisi alku näyttää ihanan pehmeältä. Kaunis sävy. Eiköhän tämä käsillätekeminen sisällä aina sitä keskeneräisyyttä! =)

    VastaaPoista
  3. Anna: Sienestys on helppoa, jos niitä sieniä on metsässä kunnolla. Kieltämättä itsekään en kovasti sieniä tunnista, mutta googlaamalla olen taas pari uutta sientä opetellut ensi viikon sienireissua varten. Kannattaa siis kokeilla ja hyödyntää mummoa! :)

    Nonna: Itse en ole vielä suppiksiin törmännyt ja tattejakin on näkyvät turhan hintsusti. Onnea sienimetsälle! Toivottavasti saatte kunnon saaliin. Loppuviikosta itse keskityn takin ompeluun ja huonekalujen kunnostushommaan.

    VastaaPoista
  4. Mekin yritimme takapihalta rouskuja kerätä mutta madot olivat ehtineet ensin. Minulla myös menossa kaulahuivin kutominen sekä maalaustöitä. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  5. Myönnetään,en ole koskaan ollut sienessä,vaikka isovanhempani olivat paljonkin sienimetsässä.Enemmän olen ollut marjametsissä. Pidän kyllä sienistä.

    Ihastuttava tuo purkki "Suuret tunteet pienessä purkissa" :D Mistä oletkin löytänyt noin hauskan purkin?

    Kaulaliinan alkusi näyttää lupaavalta, hyvänväriseltä ja pehmeältä, mutta tosiaan, lanka on ohutta. Minulla ei ehkä kärsivällisyys tuollaisen langan kanssa kestäisi.

    VastaaPoista
  6. Kaikki sienet on ihan yäääk. Ja ne hirvikärpäset siellä metässä on nekin ihan yäääk.

    VastaaPoista
  7. Kanttarellikeitto on mieheni herkkua. Niitä kun saisi, niin voisin yllättää lämpimällä sopalla. Jos en metsään enätä, niin torilta täyty varmaan käydä hakemassa. Söpö tuo lasipurkkisi sienineen. Minusta on aika mukavaa, että on jotakin erityistä purtavaa varattuna spesiaalitilanteiden varalle.

    Tuosta langasta tulee pehmeä ja kevyt huivi, joka kiertyy kaulalle kauniisti. Omaani kun tein, niin välillä mietin, että tuleekohan se koskaan valmiiksi. Niin vain tuli ja nyt olen tykännyt siitä tosi paljon.
    Äsken poikkesin kadun toiselle puolelle lankakauppaan (olen töissä mutta tauolla) hakemaan pikaisesti uutta lankaa. Täään oli kaupassa tarjouspäivä ja löysin nättiä alpakkalankaa. Kumpa päsisi jo ktiin kutimen ääreen :)

    VastaaPoista
  8. Sienestyt on mukavaa ja siinä on myös se ihanuus, että saa kuljeskella ajatuksineen ihanassa metsässä.
    Itse olin eräänä iltana kyykkimässä metsässä, enkä edes ymmärtänyt pelästyä, kun suuri hirviuros kulki sarvineen editseni. Luulen ettei se edes huomannut minua, jatkoi vain hölkötellen matkaansa- ja minä senien keräämistä.
    Se oli kuin marjanpoimintaa, sieniä on nyt todella runsaasti ja ne ovat vielä puhtaitakin. Isoissakaan tateissa ei juurikaan ole matoja tai etanoita.
    Ihana syksy antimineen.
    Ja ihanalta näyttää huivisikin;)

    VastaaPoista
  9. Anis: Toivottavasti saatte madottomiakin sieniä. Eilen piirtelin takin kaavoja ja viikonloppuna olisi luvassa huonekalujen hiomista. Tai sitten vain olen... :)

    Hietzu: Tuo purkki tuli ihan sattumalta pikkusienten käyttöön tai siis oli ainoa tarpeeksi pieni. En muista, mitä siinä on alkujaan ollut. Jotain tunteita herättävää... Kannattaa kyllä kurkkia metsään tai edes polun varsilla luoda katse alas. Sienestys on siitä mukavaa, kun kori täyttyy niin äkkiä verrattuna marjastukseen.

    Virve: Harmi... Ei muuten ollut hirvikärpäsen hirvikärpästä, kun olimme metsässä.

    VastaaPoista
  10. Anu: Luulenpa, että tarjoan nuo pikkusienet pyhäinpäivän illallisella ja toivon mukaan samalla juhlistan kunnostamaani pöytää ja niitä tuoleja. Viikonloppuna tämä työ kutsuu. Kurkkasin jo pikaisesti, mitä uudesta langastasi syntyy. Kaunista! Palmikot ovat ihania.

    Mustakissa: Mahtoi olla ylväs näky! Pitäisi aina olla kamera mukana, niin voisi ikuistaa nuo yllättävät hetket. Itse en tykkää yksin metsässä kuljeskella, mutta kun on seuraa, niin metsässä on todella rentouttavaa, kuten sanoit.

    VastaaPoista
  11. Pitäisi tosiaan lähteä sienimetsään ,se on niin kivaa puuhaa! Ja tulee ulkoiltuakin samalla. Harmittaa kun en saanut aikaiseksi mennä mustikkaankaan.

    VastaaPoista
  12. Ihania minisieniä! Itsekin olen "intohimoinen" sienestäjä, se on mielipuuhaani syksyllä. Niin rentouttavaa, ja mikä onnistumisen tunne tuleekaan, kun löytää sieniä! Ihana huivinalkukin, tulee varmasti kaunis! Minäkään en pidä tekokuiduista, varsinkaan akryylistä, jota yllättäen hieman kalliimmatkin huivit usein ovat. No, itse kun tekee, saa laadukkaan!

    VastaaPoista
  13. Katariina: Olin viikonloppuna kahteen kertaan metsässä ja kyllä oli rentouttavaa. Tällä kertaa olin maalla ja siellä metsässä on täysin hiljaista (kaupungissa kuuluu väkisinkin liikenteen äänet, vaikka kuinka syrjäiseen kaupunkimetsään menisi). Tosin sieniä tuli niin valtavasti, että siivous ja ryöppäys meinasi viedä rentouden koko puuhalta :)

    Miia: Onnistumisen tunne on kyllä oikea ilmaisu kuvaamaan sienien löytämistä. :)

    Virvelle vielä: Eilen maalla perämetsässä ollessa tein hirvikärpästen kanssa vasta tuttavuutta. Ei ne todellisuudessa ehkä ole niin pahoja kuin ajatuksissa. Paidan alta kyllä löytyi yksi.

    VastaaPoista
  14. Illallissuunnitelma kuulosti hyvältä. Erityisiä herkkuja erityiseen hetkeen.
    Minä tykkään kovasti palmikoista mutta toistaiseksi olen kovin hidas niiden tekemisessä. Kai se tästä kokemuksen myötä muuttuu joutuisemmaksi.
    Mukavaa uutta viikkoa Sini,
    Anu

    VastaaPoista
  15. Ihastuttava pieni sienipurkki pienellä piristävällä tekstillä varustettuna! Ja muutenkin mukava kuvasarja.

    Eilen lähdimme töiden jälkeen laavulle makkaranpaistoon ja sielläkös oli sieniä ihan vimmaksi asti. Tunnistan aika vähän mutta keräsin siinä kuitenkin muovikassillisen kangassieniä. Kotona vielä tarkistin että ne varmasti olivat niitä. Tänään sullon ne purkkiin :) Lempisieni taitaa olla kuitenkin kanttarelli. Njam!

    VastaaPoista
  16. Anu: Toivon niin, että suunnitelmani toteutuvat...

    Thilda: Tuntuu joka kerta hyvältä, kun löytää reissultansa sieniä. Eilen olin rentoutumassa metsässä ja sain myös kangassieniä sienisalaatin verran ja yhden keltavahveron. :)

    VastaaPoista

Kiitos viestistä! Vaihdan mielelläni ajatuksia :)