torstai 27. toukokuuta 2010

Epäonninen ompelus


Miten vaateompelukseni tunikoiden osalta ei tahdo oikein onnistua? Kuviinkin piilouduin omenapuun kukkien suojaan. Alimpana kuva mallista, joka löytyy uusimmasta Suuri Käsityö -lehdestä. Kangas tällä kertaa ihan kangaskaupan palalaatikosta pengottu, mutta pitsinauha on vanha ja sitä onkin käytetty sen verran, kun sitä nyt sattui olemaan.

Ratkon tunikan vielä osiin, koska joudun mm. nostamaan pitsikaitaletta ylöspäin ja siirtämään muotolaskosten paikkaa. Ompelus nimittäin roikkuu epämääräisesti ylläni ja ihan miten sattuu. Ihmeellistä. Olisi kannattanyt paremmin sovitella kaavoja, mutta luotin liikaa ohjeeseen. Hihatkin oli vaikea saada sopimaan kädenteihin. Nyt ei tullut onnistumisen kokemuksia, mutta en lannistu, koska olen haalinut melkoisen pinon kankaita vaateompelua varten. Haluaisin innostaa myös muita vaateompeluun, mutta ihan vain tiedoksi, ettei aina onnistu...



14 kommenttia:

  1. Kyllä oot reipas :) Mun on edelleen tunnustettava, että kaupasta tulee kaikki haettua, vaikka periaatteessa vois aatella osaavansa... Hipelöin aina ihania kankaita ja mietin, että tästä vois tehdä sitäsuntätä ja... Sinne kauppaan ne jää.

    VastaaPoista
  2. Kaunis kangas ja pitsi mitä mahtavin. Aina ei vaan onnistu, niin se on. Onneksi et lannistu, siitä tulee vielä ihana!
    Onnistumisen iloa toivottelen.

    VastaaPoista
  3. Näyttää kyllä kuvassa oikein hyvältä, mutta itsehän sen parhaiten tietää ;-) Minusta olet onnistunut oikein hyvin ompeluksissasi ja ne edellisen postauksen pöksyt olivat ihanat!

    VastaaPoista
  4. Kauniilta näyttää minunkin mielestä! Pitsi sopii tuohon tosi hyvin! Olen ihan kateellinen, kun ehdit ja saat aikaiseksi noin paljon ompeluksia :)

    VastaaPoista
  5. Minua olet ainakin innostanut ja olen nauttinut ompeluhetkistäni viikon varrella. Ensimmäinen mekkoni on siinä vaiheessa, että puuttuu enää toinen hiha ja hienosäätöä. Haukkasin vähän liian suuren palan, kun lähdin muuttamaan valmista kaavaa. Ei mekostani siis täydellistä tule (muokkaaminen osoittautui vaikeaksi) mutta on ainakin itse tehty ja sellainen, että voin sitä kuitenkin pitää. Kiitos oikein paljon siitä, että olet ihanilla töilläsi meitä muita innostamassa tähän vaateompeluun. Vaikka kaikki ei aina täydellisesti onnistuisikaan, niin tekemisessä on iloa ja epätäydellisyydessä myös kauneutta.

    ps. Kiitos vielä vastauksestasi pöytäänkin liittyen. Pöytä taisi siis olla uniikki siinä liikkeessä. Sitä varten kysäisin, kun ajattelin, että saako noin kauniita jostakin kaupasta ihan laajemminkin :)

    VastaaPoista
  6. Heippa Sini, käy hakemassa tunnustus blogistani.

    Rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Tiedän tunteen, välillä niin tympäsee, kun ei onnistu. Varsinkin omien vaatteiden kanssa se on vähän hankalaa, oman kokoinen sovitusnukke olisi mainio jos ompelee paljon itselle. Minun ompelukset ovat jääneet tosi vähälle, mutta haaveilen että vielä ehtisin joskus jotain itsellekin. Tsemppiä korjailuun ja lopputulosa varmasti sitten palkitsee :9 Itsetehtyjä vaatteita on ihana käyttää!

    VastaaPoista
  8. Rilla: Täytyy myöntää, että nyt on tuntunut siltä, että lopetan tämän vaateompelun tai ompelen korkeintaa silloin tällöin :) Mutta on vain niin paljon suunnitelmia ja kankaita, joita himoittaa ommella.

    Piupau: Kiitti tsemppauksesta!

    Kuukki: Vissiin sitä itse on niin kriittinen omia töitänsä kohtaan...

    Tuulella: Olen kyllä huomannut, ettei ihan meinaa aika ja tunnit päivässä täysin riittää, jos haluaa itse ommella tehokkaasti vaatteita, tehdä ruokaa, siivota, urheilla, viettää sosiaalista elämää, bloggailla, käydä töissä jne... ;)

    Anu: Toisaalta ihan hyvä, että ottaa haastavan työn, niin voi ylittää itsensä! Ja silloin oppiikin paljon. Kiva, että mekostasi tulee kuitenkin sellainen, että tykkäät sitä pitää. Rakkaudella tehty.

    Kuukki: Kiitos ISOSTI!! Kiva, että olet ollut blogini seuraaja jo pitkään. Tällä viikolla on blogin pitäminenkin mietityttänyt, mutta onneksi mm. tällaiset tunnustukset innostavat!

    Kirsikka: Olisikohan sovitusnukke kätevä? Olen pitänyt sitä vähän turhana kapistuksena. Vie tilaakin niin ja tulisikohan oikeasti käytettyä kovin tehokkaasti. Onhan se toki vaikea sovitella ja nuppineulailla vaatteita päällään.

    VastaaPoista
  9. Ei kannata lannistua! Josko kaavassa olisi syytä, aika monta pusero/tunika kaavaa SK-lehdestä on useiden ompelijoiden mielestä ihan "pielessä", itsekkin pari kertaa todennut kaavan olevan epäonnistunut.
    Kaunis blogi sinulla!

    VastaaPoista
  10. Kuvassa ainakin näyttää ihanalta! Kaunis kangas ja pitsikaitale :)

    Kyllä vaan ihailen taitojasi!

    VastaaPoista
  11. Eksyin blogiisi Pienen Pilvenhattaran kautta ja jäin heti koukkuun! :)

    Pitäisköhän itsekin ryhtyä tunikan ompeluun...hmmm... :)

    -A-

    VastaaPoista
  12. Mammutti: Ajattelin itse ihan samaa, että lehden kaava on pielessä. Inhottava juttu kylläkin.

    Iida Emilia: Tykkään itsekin kankaasta ja pitsistä ja siksi yritän ommella tunikan vielä uudestaan.

    Anu: Tervetuloa lukijaksi!

    VastaaPoista
  13. Minunkin teksi mieli kokeilla ommella jotakin tunikaa itselleni, ihan vainkoska olen niin ihastellut monesti sinun aikaan sannoksiasi. Mutat kun aika ei riitä. lapset vaativat kaiken ajan. ja jos pieni aika jää niin sen lepään...

    VastaaPoista
  14. Sanna: Kaikki aikanaan eikö vain? Vielä tulee aika, jolloin ehdit ommella!

    VastaaPoista

Kiitos viestistä! Vaihdan mielelläni ajatuksia :)