tiistai 28. joulukuuta 2010

Välitilassa





Pöh, juuri nyt tulee mieleen parhaat jouluideat, käsityöt, askartelut ja leivonnaiset. Täytyy listata muistikirjaan ensi joulua varten. Kai sentään pari tonttua saa tammikuussa ommella, jos oikein mieli tekee? Jouluna kankaita penkoessa löytyi kasa vanhoja flanellipaitoja. Niitä voi käyttää varmasti vaikka miten. Mieli joulussa, mutta ajatukset aavistuksen jo tulevassa. Sekö näiden välipäivien tarkoitus.

torstai 23. joulukuuta 2010

Joulupuu on rakennettu






Onnellista joulua!
Toivotan.


Kuusi tuotiin juuri sisään. Koristeiksi ehkä äitini virkkaamia lumihiutaleita, joskus ties koska kirpputorilta löydettyjä hopeatähtiä, siipiä tai piparkakkumuotteja. Saas nähdä! Löysin myös rasiallisen tekemiäni makaronienkeleitä ehkäpä kymmenen vuoden takaa. Keittiön pikkukuuseen oli pakko ripustaa muutama. 



maanantai 20. joulukuuta 2010

Jouluisia puuhia



Voi kunpa joulu ei vielä tulisi. On niin paljon kaikenlaista tehtävää ja tunnelmoitavaa enkä lainkaan ole kyllästynyt.

Mukavia joulutouhupäiviä muillekin!

Kuvista:

* Tein kranssin oveen tuoksumaan. Yllättävän nopea homma.
* Mausteisia piparkakkuja lahjaksi. Suosin ruokalahjoja tänä vuonna.
* Viikonloppuna syntyi ovikranssi maalle. Tarvis hakata vielä uusi naula oveen.
* Lahjapaperi on tänäkin vuonna valkoista ja ruskeaa sekä osa itse koristeltua. Paketointi tuppaa aina jäämään aattoon.
* Nappeja pakettien koristeena tietty.




sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Yksi punainen joulukoti, kiitos!


Tällä viikolla olen katsellut vaaleaa kotiani ja verrannut sitä siskoni värikkääseen kotiin (paljon punaista). Sain erittäin päättäväisen 'minä haluan punaisen joulukodin' -ajatuksen. Tuumasta toimeen ja kaappeja penkomaan. Otin esille kaikki vähäiset punaiset jutut lankakerän lopuista ja pitsinauhoista lähtien. Vanhoista pyyheliinoista, verhoista ja tilkuista ompelin tyynynpäällisiä ja osaan tein god jul -painatuksia. Pyykkinaru-teoksen enkelin mekko sai kesäisen version tilalle jouluisen ja pienikokoisen viirinauhan kokosin ihan liimalla juuttinaruun. Kaikenlaisilla pienillä asioilla koti on nyt taas astetta ihanamman jouluisempi. Arvatkaas, kuinka nautin täällä! Niin paljon, että nyt on mentävä jatkamaan piparkakkujen paistamista ja joululahjakäsitöiden valmistamista... ♥



maanantai 6. joulukuuta 2010

Joskus kuin sadussa







Viikonloppuna tuntui hetkittäin siltä kuin olisi ollut joulusadussa. Muita ajatus lähinnä nauratti, mutta minulle se oli niin totta. Olin siskoni luona muutaman päivän heidän värikkäässä ja lämminhenkisessä kodissa. Minulle esiteltiin uusimmat roskislöydöt (kirjahyllystä lipastoon ja kaikkea pientä siltä väliltä, kuten astiastoja). Päiväkävelyllä järven jäällä tuntematon mies kantoi pilkkikairassaan hämmentävän suuria kaloja ja antoi yhden meille, niinpä illallispöydässä oli maittavaa filettä kera juuresten. Kynttilät paloivat ja joulumusiikki soi aamusta asti. Tuijotin vain suurista ikkunoista talvista järvimaisemaa ja mietin, miksei tätä ihmeellistä tunnelmaa ole omassa kotona.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi leivoin karjalanpiirakoita ohrapuurotäytteellä. Piirakkapulikka kulki käsveskassa siskon luo ihan varmuuden vuoksi. Joulusadun kodissa ei tietenkään ole telkkaria puhumattakaan mikrosta, kahvinkeittimestä tai vedenkeittimestä. Kaikki sujuu kuitenkin kuin leikki. Vain pannumyssy puuttuu.

Kuvassa näkyvä neulottu torkkupeitto on äitini tekemä kasvivärjätyistä langoista. Kaapin hyllyllä on siskoni virkkaamia neliöitä odottamassa peitoksi kokoamista. Haravanpiikit ovat korutelineenä. Joulusaduissa luumuhillo on omatekemää ja sitä on niin iso klöntti tortun päällä kuin kehtaa laittaa.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Laseja ja alusia




Joulukuun eka, hui kauhistus. Pelkään aina, että aika menee liian nopeasti joulun alla, kun haluaisin vain viivytellä siinä odottelussa. Ensimmäiset joulutervehdykset on kuitenkin lähetetty. Helpolla tyylillä eli tulostin kuvia, jotka kiinnitin korttipohjaan. Tuo tähtikortti, joka tuosta kulmasta pilkistää. Samalla tyylillä kuin viime vuonna. Tänään askartelin tosin jo seuraavaa satsia ja kunnon väkerrysmeiningillä. Muutamiin joulutoivotuksiin armaille ystävilleni lähti mukana virkattuja glögimukin alusia. Malli omasta päästä. Syyhyttää tehdä lisää huovutettavasta langasta.

Ostin Iittala outletista Oma laseja toistakymmentä. Ykköslaatua kaksi euroa kappale. Olen tyytyväinen, koska olen etsinyt sopivia peruslaseja pitkään. Hakusessa on vielä kauniit viinilasit. Saa vinkata. Tykkään muuten Arabian tämän vuoden jouluesitteestä. Paljon kivoja kuvia ja varsinkin kuvia Paratiisista, jota itseltänikin löytyy. Toivoisinkohan Pukilta tarjoiluvatia, johon todennäköisesti asettelisin ainakin tuollaisia kynttilöitä.

Seuraavat kuvat näpsästy Arabian jouluesitteestä.



sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Vaaleanpunaisesti adventtiin





Ensimmäistä adventtia on vietetty tänä vuonna vaaleanpunaisesti ja hymyssä suin. Aamiaiseksi haudutettua ohrapuuroa ja karpalokiisseliä sekä voileipä joulukinkulla. Sitten kanelikahvia kera piparkakkutaikinamöllykän. Aurinko on paistanut koko päivän ja hiukan on synkän marraskuun rakastaja hämmentynyt moisista helmikuisista keleistä. Vuosi sitten satoi vettä. Piparkakut on paistettu. Muutama jemmaan kotiin ja loput pakkaan jouluviemisiksi. Poltin kolme pellillistä lähes mustiksi. Käsittämätöntä, kun vielä seisoo uunin vieressä.

Pari päivää sitten muistin pelastaa kukkivat vaaleanpunaiset pelargoniani parvekkeelta ennen kuin olisivat paleltuneet, kuten hetki ennen viime joulua kävi. Nyt lämmitellään punaviiniglögillä. Kohta juurekset uuniin ja kattaus jouluisen vaaleanpunaisesti. Ei viitsi tällaisena päivänä lojua koneella.


Onnellista joulun odotusta!

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Kaappi ♥



"Haaveenani on toteuttaa ruokailutila uudella ja isommalla pöydällä tuoleineen. Pöytä jo on aitassa odottelemassa. Tuoleista en ole niin varma. Lisäksi ehkä pari avohyllyä ja jonkinlainen pienehkö kaappi astioille tai ainakin sivupöytä, jolla saa lisää laskutilaa keittiöön. Siihen voisi kattaa myös noutopöydän." Näin haaveilin viime kesäkuussa ideakuvineen. Ja nyt eletään toteutuneiden haaveiden kanssa.

Juuri astiakaapista olen haaveillut jo pitkään. Kesällä löysin kaatopaikalle menossa olevan astiakaapin alaosan. Aika kamalassa kunnossa, kun oli ollut ties kuinka kauan ihan ulkosallakin. Sain puhuttua ympäri paikalla olleen isäni tulemaan avuksi pelastusoperaatioon (hänen mielestä olin ryhtymässä jälleen kerran aivan typerään hommaan). Rapsuttelin maalit pois ja epätoivoisesti pesin kaappia sisältä puhtaaksi kokeillen kaikkea juuriharjasta painepesuriin. Lopulta keksin maalata kaapin myös sisältä, koska en saanut pinttynyttä likaa niin hyvin pois, ettei olisi iljettänyt laittaa astioita kaappiin. Kaapin yläosaa ei siis löytynyt, mutta rakentelin liimapuulevystä ja kannattimista avohyllyt kaapin yläpuolelle. Kaappi on sopivan korkea ja iso keittiöön laskutasoksi ja pieneksi noutopöydäksikin sopiva (testattu). Mutta yöpöydän laatikossa on vielä kirjekuoressa jemmassa kaappirahat, joten haaveilu jatkukoon!





sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Tuntuu kodilta



Ne oranssit tuolit viime kesältä on viety aittaan säilöön. En oikein osannut päättää, maalaisinko ne vai en vai mitä ylipäätänsä tekisin. Tällä hetkellä tuntuu, että jätän ne puun värisiksi ja jatkan rapsuttelua myöhemmin. Päädyin siis kompromissiin ja löysin isäni isoisän tuoleja, jotka hioin ja maalasin. Pöytäkin on aitasta peräisin. Uusi ruokailuryhmä maalien hinnalla. Edellinen oli samanlainen haalittu kokoelma hennon vaaleanvihreäksi maalaamiani tuoleja. Ei niissä todellakaan mitään vikaa ollut (ovat jemmassa ja tiedän, minne seuraavaksi laitan), mutta nyt oli uusien aika. Katsotaan, missä vaiheessa on niiden oranssien aika.

Mukavaa ehtiä hengähtämään kotona sunnuntainen iltapäivä. Poltan kynttilöitä, neulon ja nuokun sohvalla. Täällä näyttää kivalta ja mikä tärkeintä, tuntuu kodilta. Parasta on se, että aina on ideoita, mitä seuraavaksi voisi tehdä ja miltä jokin nurkka voisi näyttää. Koskaan ei tule lopullisesti valmista ja aina on haaveiltavaa. Tavoitteena ennen kaikkea omannäköinen, rauhallinen ja kodilta tuntuva koti.



maanantai 15. marraskuuta 2010

Valo tyhjään ikkunaan



Isänpäivänä vietin laatuaikaa isäni kanssa. Lahjaksi hankin Perinnemestarin remonttikirjan. Kiinnosti tietysti itseänikin. Veimme valotähden sen yhden tyhjillään olevan talon ikkunaan roikkumaan. Samalla mittasimme koko talon kellarista vintille ja ulkopuolta myöten. Mittojen avulla piirsimme pohjakuvan ja suunnittelimme uutta isompaa kuistia vanhan pikkuriikkisen ja vinon tilalle. Niin paljon avoimia asioita, mutta ei saa niiden antaa häiritä.

Löysin vanhoja joulukoristeita ja jouluvaloja. Tuollaisia värivaloja voisi jopa harkita käyttävänsä. Tänään toin lastillisen maalaamiani huonekaluja kotiin. Naapuri kysyi, olenko muuttamassa. Kerroin vain, että muutan sisutusta kerralla ja hänkös ihmetteli. Iski aivan kamala väsymys koko urakasta ja kaikki on tietenkin ihan levällään. Saa olla. Mutta näyttää kyllä tosi hyvältä, kun vähän siristää silmiä ja katsoo vain yhteen pieneen kohtaan kerrallaan.



tiistai 2. marraskuuta 2010

Keltainen marraskuu




Marraskuun toinen ja pitäisi hehkuttaa harmaata ja synkeää, mutta mielessäni on vain keltainen. Tosin iltapäivien pimeys on kyllä yllättänyt tällä viikolla pahanpäiväisesti.

Ylläolevat viikonloppuna keräämiäni lehtileikkeitä ja alla tapettimetsästystä. Tapettitalon Juhannusruusua ja kellertävän sävyisenä tänään.




Ps. Ylimmässä kuvassa oleva lehtileike on Talo&Koti -lehdestä 1/2008 ja kuvatekstissä lukee "Vanha postikortti tai kirjekuori leimoineen voi olla mahtava sisustuselementti seinälle nostettuna. Jos normaalin värikopiokoneen A3-koko ei riitä, voi suurennoksen teettää erikoisliikkeessä. Kuvassa on yksi Henri Matissen kuvitetuista kirjeistä André Rouveyrelle." Tykkään Matissesta.