keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Pitsinnypläystä ja hyvää mieltä

Tänään oli ärsyttävä päivä töissä. Niin ärsyttävä, ettei olisi huvittanut mennä ollenkaan nypläämään (käyn työväenopistolla pari kertaa kuussa nypläämässä). Onneksi menin. Nimittäin taas siinä suuressa keskittyneisyyden tilassa kaikki ärtymys kaikkosi. Kotiin tullessa nautin vielä hyvänolon tunteesta ja suunnittelin uusia nypläystöitä suklaakonvehtien parissa. Tosin olen nyhrännyt yhtä ja samaa työtä koko syksyn ja ehkä se ensi keväänä on valmis... Kuvassa on muuten lahjaksi saamani tarjoilulautanen, johon on upotettu nyplätty pitsiliina. Niin ja suklaakonvehdit ostin "pienestä suklaapuodista" ja pyysin myyjättäreltä sellaisia, joissa on oikein tummaa suklaata. Joskus pitää hemmotella itseään!

En voinut kaivaa nypläystyötäni esille kuvaamista varten, koska kissanpentuni on myös kova nyplääjä. Mutta löysin viime kesältä yhden kuvan, jossa harjoittelin ensimmäistä pitsiäni kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Olen ylpeä nypläystyynyistäni ja kaikista muista välineistä, jotka ovat peruja mummoltani. Pienenä seurasin paljon mummon nypläämistä ja ensimmäiset nypläystyöni tein silloin kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt tuntui olevan sopiva aika opetella tämä taito uudelleen.

Nyt on menossa viime kesän jälkeen toinen työni eli kirjanmerkki, josta mallikuva alempana. Työ on vain aika suhraamista 40 nypylän kanssa, kun pitää hartiat korvissa tiirata, mihin niitä nypylöitä oikein heittelee. Illalla kävin vielä kuntosalilla tekemässä kunnon käsitreenin. Käsityöt ja liikunta ovat kyllä korvaamaton yhdistelmä. Lisäksi käyn vielä pari kertaa kuussa hierojalla. Tällä elämäntyylillä ovat kädet, niskat ja hartiat kovilla... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistä! Vaihdan mielelläni ajatuksia :)